Maailman asia on meidän!
Pian on kulunut 72 vuotta siitä kun ensimmäiset suomalaiset sotalapset matkustivat laivalla Ruotsiin. Finlands sak är vår - Suomen asia on meidän sanoivat ruotsalaiset, jotka kuuden vuoden aikana (1939-1945) vastaanottivat suojelutarkoituksessa 72 000 lasta. Myös Tanska ja Norja kantoivat kortensa kekoon lapsien pelastamiseksi talvi- ja jatkosodan jaloista. Yli 15 000 jäivät palaamatta.
En Finne igen sanoivat ruotsalaiset kun työn perässä Ruotsiin 1960- ja 1970-luvulla muuttanut suomalainen syyllistyi rikokseen. Maahanmuuttajien joukossa oli pieni vähemmistö, joiden pahojen tekojen yleistäminen oli tavanmukaista. Työperäinen muuttovirta Suomesta laittoi Ruotsin talouden nousukiitoon.
Toisen maailmansodan jälkeen suhtautumisemme pakolaisiin oli kielteinen. Nuiva suhtautuminen oli yleisesti tiedossa ja se näkyi myös tilastoissa. Rautarouva Eila Kännö sai kiitosta ja mainetta Suomen rajojemme vartijana. Maailmalla vellovat kriisit eivät virkamiehiä ja suomalaisia hätkäyttäneet. Maailman asia ei ollut meidän.
Suomi on 40 vuoden aikana vastaanottanut noin 40 000 pakolaista eri maiden kriisipesäkkeistä. Määrä on pieni verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Tänään vietetään Maailman pakolaispäivää - The World Refugee Day. Päivän tarkoituksena on muistuttaa maailmaa humanitäärisistä kriiseistä ja pakolaisista. Pakolaisena eläminen ei ole valintakysymys. Siihen joudutaan, niin kuin siihen joutuivat myös muihin pohjoismaihin lähetetyt suomalaiset sotalapset.
Maailman asia on meidän! Se on meidän kahdesta syystä; humanitääristen kriisien lieventäminen on sivistynyt velvollisuus ja sillä osaltaan estetään kriisien leviäminen.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kiitos, Thomas. Minä olen miettinyt tuota Finlands sak är vår-lausetta monasti kun olen lukenut blogosfäärissämme svekofoobisia raivokirjoituksia tai pakolaisvihamielisyyttä. Ihmisillä on niin kovin, kovin lyhyt ja yksisilmäinen muisti.
Tuossa on video, joka jokaisen kehitysapua vastustavan olisi syytä katsoa. Joskus voi olla parempi auttaa ihmisiä paikanpäällä, mutta kyllä oviakin täytyy pitää auki.
Talvisota- The Winter War ([Rare video] Friends of Finland)
http://www.youtube.com/watch?v=TwQmwbQttkY
Olen Thomaksen kanssa samaa mieltä. Ongelma taitaa olla rahoitus. Jostain pitäisi saada rahaa pakolaisten vastaan ottamiseen. Suomihan elää nyt jo velaksi. Onko Thomaksella ideoita pakolaisten vastaanoton rahoittamiseksi? Thomas on hyvällä asialla, mutta rahoitus puuttu.
Minulle tulee mieleen vain yksi näin äkkiseltään. Rikkaiden ruotsinkielisten kulttuurisäätiöiden omaisuuden käyttö pakolaisten vastaanottokuluihin. Myöskin pakkoruotsista luopuminen vapauttaisi voimavaroja varmaan muuhinkin maailman parantamiseen.
Lisäksi Suomi oli vielä pitkään sodan jälkeenkin avunsaajien joukossa.
Talvisodan aikana Suomea sympattiin suuressa osassa maailmaa ja lahjoituksia tuli kaikkialta. Jopa Afrikasta ainakin yritettiin lähettää apua, en muista tarkkaan miten juttu meni.
Varmaa on se, että naapurimaamme olivat 30-luvulla köyhempiä kuin me olemme nyt. Historiallinen lama oli tuolloin juuri taittunut. Sotalapsia otettiin kuitenkin epäitsekkäästi, jotta suomalaisista olisi jäänyt edes jotain jäljelle mikäli Neuvostoliitto maan olisi saanut tuhottua. Samaan hengenvetoon voidaan tietenkin muistaa niitä, jotka uhrasivat oman henkensä vapaaehtoisena taistelijana Suomen rintamilla.
Suomessa asuu pieni vähemmistö muutenkin pienen maahanmuuttajavähemmistön joukossa, jotka ovat joutuneet tänne tulemaan pakoon tuhoa ja kuolemaa. He eivät uhkaa meidän hyvinvointiamme millään tavalla.
Niinhän sitä sanotaan, että köyhä antaa vähästään, mutta rikas ei paljostakaan.
Taitaa olla niin, että lisääntynyt hyvinvointi lisää myös itsekkyyttä.
Suomihan on ottanut vastaan satoja tuhansia pakolaisia! Sillä jos kerran sotalapset Ruotsiin (joista osa vieläpä kidnapattiin) ovat samoja pakolaisia kuin somalit, kurdit tms. nyt, niin tottahan Karjalan evakot ovat niinikään pakolaisia.
Oikeasti muuten toivoisin, että ruotsinkieliset säätiöt lähtisivät näyttämään mallia tässä asiassa - varsinkin kun ruotsinkieliset näistä asioista eniten ääntä pitävät. Suomenruotsalaiset säätiöt ovat pohjoismaiden, ellei koko maailman, rikkaimpia säätiöitä. Luulisi sieltä löytyvän muutama euro näille "hädänalaisille", ettei tarvitsisi viedä leipää lähiöiden köyhien suomenkielisten suusta.

Kommentoi 8 kommenttia