Lobbaus http://soininvaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132332/all Tue, 06 Nov 2018 18:02:27 +0200 fi Onko todisteiden olemattomuus olemattomuuden todiste? http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263768-onko-todisteiden-olemattomuus-olemattomuuden-todiste <p>Keskustelu IPCC-raportin mukaisen ilmastonmuutoksen torjumisen keinoista on ollut aktiivista. Metsiemme lisähakkuisiin liittyen, asiaa kritisoiva taho on ollut <a href="http://bios.fi/">Bios-ryhmä</a>. Viimeksi sunnuntaina Mikki Kauste väitti Twitterissä, että kritisoivissa artikkeleissa (Maaseudun tulevaisuus) ei ole löydetty sisällöllisiä virheitä BIOS-tiedotteissa eikä muissa julkaisuissa. Näin voi olla, mutta todisteiden olemattomuus ei välttämättä ole olemattomuuden todiste. Väite voi olla argumentointivirhe.</p><p>Kun kommentoin asiaa, Kauste totesi minulle, ettei pyri julistamaan &rdquo;totuuksia&rdquo;. <strong>Miksi tuo Twitter-lausunto sitten annettiin</strong>? Tieteellisessä keskustelussa sillä ei ole kovasti käyttöä, koska kuten edellä todettu, se ei ole &rdquo;todiste&rdquo; mistään. Ehkä sen sijaan retoriikan, poliittisen agendan takia? Rivien välistä julistaen, että &rdquo;kun varteenotettavaa kritiikkiä ei kuulu, niin meidän täytyy siis olla oikeassa&rdquo;?</p><p>En kiistä hitaasti kasvavan pohjoisen havupuun energiakäytön hiilineutraaliuteen esitettyjä epäilyksiä. <strong>Sen sijaan minua harmittaa, että poliittista vaikuttamista tehdään objektiivisen tieteen mielikuvalla</strong>. Jopa niin, että Suomen kuvalehden &rdquo;Tarinoita tieteestä&rdquo;-blogisti <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242846-kamppailu-tiede-vastaan-talous-mediassa">lähti samaan bandwagoniin</a>. Blogaten aikoinaan mm. &rdquo;<a href="https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/emme-havinneet-vaan-saimme-eravoiton/">erävoitosta tieteelle</a>&rdquo;. Käyttäen käsitettä &quot;me&quot; ja tälle ilmeisesti vastaryhmittymänä&quot;he&quot;. Kuten filosofi Timo Airaksinen totesi hiljattain, arvokysymyksiin puuttuminen <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263128-agendatiede-ja-tiedejulkkikset">ei ole tieteen logiikan mukaista</a>.</p><p>Mitä ilmastonmuutoksen kannalta ilmeisen tarpeellisiin, sinänsä epämiellyttäviin toimenpiteisiin tulee, luin juuri jostain toteamuksen, että ihmisen on helpompi omaksua sellaisia tieteellisiä tuloksia, jotka ovat hänen ennakko-odotustensa mukaisia. Tiedetutkijat tuskin ovat tälle immuuneja.</p><p>Keskustelua käytiin Twitterissä aiheesta Kausteen kanssa. Osoitimme mielestämme useita loogisia epävarmuuksia, jos ei suorastaan argumentointivirheitä. Kauste kiitti keskustelusta ja meni nukkumaan. Myöntämättä mitään, totesi &rdquo;Bios-tiedotteissa ei mitään epäselvyyksiä&rdquo;. Kuulemma yhteiskuntatietelijä voisi tarjota selitykseksi, että ei myönnä ongelmia, koska se olisi vastoin omia käsityksiä?</p><p>Kausteen mielestä BIOS-ryhmän tiedotteet hyväksyvät muut, paitsi &rdquo;keskustalaiset&rdquo;. Tässä on <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_hominem">ad hominem</a>-argimentointivirhe. Kritisoijien poliittisella taustalla ei saa olla väliä, kun väitteet ovat tieteellisesti perusteltuja. Poliitikoilta tai journalisteilta sellaista ei voine edellyttääkään.</p><p>Kollega professori Vakkilainen kritisoi väitettä &rdquo;Lisähakkuut lisäävät ilmastopäästöjä&rdquo; poleemiseksi. <strong>Kaikki toiminta aiheuttaa päästöjä, kunnes sitten myöhemmin mahdollisesti vähentää.</strong> Vaikkapa ilmastomyönteiseksi mielletty aurinkopaneelien tuotanto ja käyttö. Ongelma tässä on, että kemiallinen puunjalostus ja tähän liittyvä bioenergian tuotanto yritetään esittää muusta ihmisen teollisen toiminnasta erottuvana &rdquo;demonina&rdquo;, päästöjen osalta. Todettakoon, että bioenergian hiilineutraaliuus on ajateltu perustuvan siihen, että uuden puublomassan kasvu sitoo poltossa syntyneen hiilidioksidin, yhteyttämisreaktion kautta.</p><p>Kausteen <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hallituksen-ilmastopolitiikalle-haukut-toivotamme-tervetulleeksi-seitseman-asteen-lampenemisen-suomessa/">linkittämässä artikkelissa</a> puhutaan &rdquo;täysikasvuisen männyn polttamisen&rdquo; aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Täysikasvuisia mäntyjä ei polteta meillä eikä muualla, sen sijaan muusta puunjalostuksesta yli jäävää, männystäkin lähtöisin olevaa materiaalia käytetään energiaksi. Olkoonkin, että tulevaisuuden skenaarioissa on kaavailtu ainespuun käyttöä mm. biopolttonesteiksi. Puujätteistä tehdyn energian on tutkittu saavuttavan 60 % nettohiilipäästövähenemän fosiilisiin verrattuna muutamassa vuosikymmenessä, mikäli uskotaan VTT:n ja Aallon tutkijoita (<a href="https://www.google.com/url?sa=t&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=web&amp;cd=2&amp;ved=2ahUKEwjgufPahsDeAhUBqiwKHYnSCnIQFjABegQIBxAC&amp;url=https%3A%2F%2Faaltodoc.aalto.fi%2Fbitstream%2Fhandle%2F123456789%2F15923%2Fisbn9789526061887.pdf&amp;usg=AOvVaw1omWhM38q05e0LjIqCezfa">väitöskirja</a>). Muun puubiomassan hiilineutraaliuus näkyy hitaammalla aikavälillä, mutta BIOS-tutkijat näyttävät haluavan vedota lyhyempiin ajanjaksoihin. Kuten <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/bioenergiavaitteet-vaativat-taytta-faktantarkistusta-olisiko-professori-ollikaisen-vaite-ollut-hieman-yksipuolinen-ja-yleistava/c2be1856-b82a-3d67-9926-5994c10fee6c">omassa faktantarkistuksessamme</a> totesimme juuri, tarkasteltava aikajakso sekä tarkasteltava systeemi voidaan valita sopivasti siten, että se suosii ennakko-odotuksiin sopivia johtopäätöksiä. Jos jonkun biomassalajin polton hiilineutraalius toteutuu 100 vuoden aikavakiolla, niin tarkoitus on varmaan olla hengissä maapallolla silloinkin.</p><p>Keskustelimme myös lisähakkuiden aiheuttamasta ongelmasta biodiversiteetin köyhtymisenä. Tätäkään riskiä ei voi kiistää, mutta siinä näytetään ainakin unohtavan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kest%C3%A4v%C3%A4_mets%C3%A4nhoito">kestävän metsänhoidon</a> periaatteet, joihin Suomi on sitoutunut. Jos sanotaan, että metsät eivät saa olla vain taloudellisiin, puunjalostuksen tarpeisiin, niin vastaavasti voitaisiin sanoa esimerkiksi, että vesistöt eivät saa olla vain juomisen ja vesivoiman tarpeisiin. Voidaan toki luopua sellua sisältävistä pikkuhousunsuojista, käsipyyhkeistä tai vessapaperista mutta mitä näiden tilalle? Ongelma tässä kohtaa on, jos halutaan demonisoida kemiallinen metsäteollisuus siten, ettei sillä ole yhteyttä tavallisen ihmisen, kuluttajan tarpeisiin ja toimitaan. Nämä tarpeet tuskin ovat vähenemässä, ajatellen kehittyviä maita.</p><p>Voidaan myös kysyä, että millä Suomi täyttää uusiutuvan energiantuotannon velvoitteensa, jos se ei ole bion lisäyksellä mahdollista? Tätä BIOS ei näytä ajattelevan. Vai ajatellaanko&nbsp;<a href="https://wwf.fi/mediabank/11006.pdf">(kuten WWF</a>), että aurinko, tuuli ja vesienergia riittävät? Valitettavasti eivät riitä, ainakaan niin kauan kuin sattumasähkön varastointia ei ole ratkaistu. Ja tätä ei ole näköpiirissä.</p><p>Sellaisia bioenergiaa kritisoivia, hyvin yleisesti toistettuja väitteitä, kuten &rdquo;metsät poltetaan energiaksi&rdquo;, &rdquo;poltto tappaa ihmisiä&rdquo; tai &rdquo;puusta tehdyt biopolttoaineet pitää nyt unohtaa&rdquo; <a href="http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262295-bioenergian-faktantarkistusta">olen ruotinut aiemmin</a>.</p><p>Silloin kun poliittisesta lobbauksesta, eri mieltä olevan nujertamisen tarpeesta näyttää olevan kyse, niin se pitäisi tuoda reilusti esiin. Motiiveja tällaiseen voi jokainen arvailla.&nbsp; Oma epäilykseni on, että <strong>kun ajatellaan oltavan &quot;tieteen&quot; tai maailman pelastamisen puolella, oman poliittisen argumentoinnin ongelmia ei nähdä tai haluta nähdä</strong>. Eli tarkoitus pyhittää keinot?</p><p>Sikäli kun itse tässä tekstissäni kommentoin myös arvokysymyksiä, niin voin sen myöntää.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustelu IPCC-raportin mukaisen ilmastonmuutoksen torjumisen keinoista on ollut aktiivista. Metsiemme lisähakkuisiin liittyen, asiaa kritisoiva taho on ollut Bios-ryhmä. Viimeksi sunnuntaina Mikki Kauste väitti Twitterissä, että kritisoivissa artikkeleissa (Maaseudun tulevaisuus) ei ole löydetty sisällöllisiä virheitä BIOS-tiedotteissa eikä muissa julkaisuissa. Näin voi olla, mutta todisteiden olemattomuus ei välttämättä ole olemattomuuden todiste. Väite voi olla argumentointivirhe.

Kun kommentoin asiaa, Kauste totesi minulle, ettei pyri julistamaan ”totuuksia”. Miksi tuo Twitter-lausunto sitten annettiin? Tieteellisessä keskustelussa sillä ei ole kovasti käyttöä, koska kuten edellä todettu, se ei ole ”todiste” mistään. Ehkä sen sijaan retoriikan, poliittisen agendan takia? Rivien välistä julistaen, että ”kun varteenotettavaa kritiikkiä ei kuulu, niin meidän täytyy siis olla oikeassa”?

En kiistä hitaasti kasvavan pohjoisen havupuun energiakäytön hiilineutraaliuteen esitettyjä epäilyksiä. Sen sijaan minua harmittaa, että poliittista vaikuttamista tehdään objektiivisen tieteen mielikuvalla. Jopa niin, että Suomen kuvalehden ”Tarinoita tieteestä”-blogisti lähti samaan bandwagoniin. Blogaten aikoinaan mm. ”erävoitosta tieteelle”. Käyttäen käsitettä "me" ja tälle ilmeisesti vastaryhmittymänä"he". Kuten filosofi Timo Airaksinen totesi hiljattain, arvokysymyksiin puuttuminen ei ole tieteen logiikan mukaista.

Mitä ilmastonmuutoksen kannalta ilmeisen tarpeellisiin, sinänsä epämiellyttäviin toimenpiteisiin tulee, luin juuri jostain toteamuksen, että ihmisen on helpompi omaksua sellaisia tieteellisiä tuloksia, jotka ovat hänen ennakko-odotustensa mukaisia. Tiedetutkijat tuskin ovat tälle immuuneja.

Keskustelua käytiin Twitterissä aiheesta Kausteen kanssa. Osoitimme mielestämme useita loogisia epävarmuuksia, jos ei suorastaan argumentointivirheitä. Kauste kiitti keskustelusta ja meni nukkumaan. Myöntämättä mitään, totesi ”Bios-tiedotteissa ei mitään epäselvyyksiä”. Kuulemma yhteiskuntatietelijä voisi tarjota selitykseksi, että ei myönnä ongelmia, koska se olisi vastoin omia käsityksiä?

Kausteen mielestä BIOS-ryhmän tiedotteet hyväksyvät muut, paitsi ”keskustalaiset”. Tässä on ad hominem-argimentointivirhe. Kritisoijien poliittisella taustalla ei saa olla väliä, kun väitteet ovat tieteellisesti perusteltuja. Poliitikoilta tai journalisteilta sellaista ei voine edellyttääkään.

Kollega professori Vakkilainen kritisoi väitettä ”Lisähakkuut lisäävät ilmastopäästöjä” poleemiseksi. Kaikki toiminta aiheuttaa päästöjä, kunnes sitten myöhemmin mahdollisesti vähentää. Vaikkapa ilmastomyönteiseksi mielletty aurinkopaneelien tuotanto ja käyttö. Ongelma tässä on, että kemiallinen puunjalostus ja tähän liittyvä bioenergian tuotanto yritetään esittää muusta ihmisen teollisen toiminnasta erottuvana ”demonina”, päästöjen osalta. Todettakoon, että bioenergian hiilineutraaliuus on ajateltu perustuvan siihen, että uuden puublomassan kasvu sitoo poltossa syntyneen hiilidioksidin, yhteyttämisreaktion kautta.

Kausteen linkittämässä artikkelissa puhutaan ”täysikasvuisen männyn polttamisen” aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Täysikasvuisia mäntyjä ei polteta meillä eikä muualla, sen sijaan muusta puunjalostuksesta yli jäävää, männystäkin lähtöisin olevaa materiaalia käytetään energiaksi. Olkoonkin, että tulevaisuuden skenaarioissa on kaavailtu ainespuun käyttöä mm. biopolttonesteiksi. Puujätteistä tehdyn energian on tutkittu saavuttavan 60 % nettohiilipäästövähenemän fosiilisiin verrattuna muutamassa vuosikymmenessä, mikäli uskotaan VTT:n ja Aallon tutkijoita (väitöskirja). Muun puubiomassan hiilineutraaliuus näkyy hitaammalla aikavälillä, mutta BIOS-tutkijat näyttävät haluavan vedota lyhyempiin ajanjaksoihin. Kuten omassa faktantarkistuksessamme totesimme juuri, tarkasteltava aikajakso sekä tarkasteltava systeemi voidaan valita sopivasti siten, että se suosii ennakko-odotuksiin sopivia johtopäätöksiä. Jos jonkun biomassalajin polton hiilineutraalius toteutuu 100 vuoden aikavakiolla, niin tarkoitus on varmaan olla hengissä maapallolla silloinkin.

Keskustelimme myös lisähakkuiden aiheuttamasta ongelmasta biodiversiteetin köyhtymisenä. Tätäkään riskiä ei voi kiistää, mutta siinä näytetään ainakin unohtavan kestävän metsänhoidon periaatteet, joihin Suomi on sitoutunut. Jos sanotaan, että metsät eivät saa olla vain taloudellisiin, puunjalostuksen tarpeisiin, niin vastaavasti voitaisiin sanoa esimerkiksi, että vesistöt eivät saa olla vain juomisen ja vesivoiman tarpeisiin. Voidaan toki luopua sellua sisältävistä pikkuhousunsuojista, käsipyyhkeistä tai vessapaperista mutta mitä näiden tilalle? Ongelma tässä kohtaa on, jos halutaan demonisoida kemiallinen metsäteollisuus siten, ettei sillä ole yhteyttä tavallisen ihmisen, kuluttajan tarpeisiin ja toimitaan. Nämä tarpeet tuskin ovat vähenemässä, ajatellen kehittyviä maita.

Voidaan myös kysyä, että millä Suomi täyttää uusiutuvan energiantuotannon velvoitteensa, jos se ei ole bion lisäyksellä mahdollista? Tätä BIOS ei näytä ajattelevan. Vai ajatellaanko (kuten WWF), että aurinko, tuuli ja vesienergia riittävät? Valitettavasti eivät riitä, ainakaan niin kauan kuin sattumasähkön varastointia ei ole ratkaistu. Ja tätä ei ole näköpiirissä.

Sellaisia bioenergiaa kritisoivia, hyvin yleisesti toistettuja väitteitä, kuten ”metsät poltetaan energiaksi”, ”poltto tappaa ihmisiä” tai ”puusta tehdyt biopolttoaineet pitää nyt unohtaa” olen ruotinut aiemmin.

Silloin kun poliittisesta lobbauksesta, eri mieltä olevan nujertamisen tarpeesta näyttää olevan kyse, niin se pitäisi tuoda reilusti esiin. Motiiveja tällaiseen voi jokainen arvailla.  Oma epäilykseni on, että kun ajatellaan oltavan "tieteen" tai maailman pelastamisen puolella, oman poliittisen argumentoinnin ongelmia ei nähdä tai haluta nähdä. Eli tarkoitus pyhittää keinot?

Sikäli kun itse tässä tekstissäni kommentoin myös arvokysymyksiä, niin voin sen myöntää. 

]]>
4 http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263768-onko-todisteiden-olemattomuus-olemattomuuden-todiste#comments Ihmisperäinen ilmastonmuutos Lobbaus Metsien lisähakkuut Tue, 06 Nov 2018 16:02:27 +0000 Jukka Konttinen http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263768-onko-todisteiden-olemattomuus-olemattomuuden-todiste
Mikä resurssipula? http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263394-mika-resurssipula <p>&quot; Lastensuojeluun on palkattu noin 300 sosiaalityöntekijää lisää 2012-2017, joka tarkoittaa yli 16 miljoonan lisäpanostusta vuositasolla. Perhetyöhön ja sosiaaliohjaukseen on palkattu 440 henkilöä lisää 2012-2017 ja lisäpanostus maksoi 18 miljoonaa vuositasolla. Oppilashuoltoon on palkattu 500 psykologia ja koulukuraattoria lisää 2012-2017 , joka tarkoittaa yli 26 miljoonan lisäpanostusta vuositasolla. Vuonna 2017 lastensuojelun kulut kohosivat yli miljardiin euroon vuodessa. 15&ndash;17-vuotiaiden huostaanottojen määrä on yhdeksänkertaistunut vajaassa 20 vuodessa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, samaan aikaan kun lapsiperheiden ja lasten määrä on vähentynyt, lastensuojelun resurssit on vähintään kolminkertaistettu. Henkilöstö- ja aikaresurssien lisäys ei ole tuottanut parempaa lastensuojelua, siirtänyt painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn tai edes vähentänyt asiakasmääriä. Sen sijaan huostaanottojen, oikeusturvaongelmien ja lastensuojelusta tehtyjen valitusten määrä on lisääntynyt. Huonoista tuloksista huolimatta sosiaalityöntekijät ja heidän edunvalvojakseen ryhtynyt media vaativat lastensuojeluun alati lisää henkilöstöresursseja. Syy siihen, ettei lasten ja perheiden tarpeita tunnisteta ja täytetä ei ole resurssipula esim. henkilöstömitoitus vaan se, että sen paremmin sosiaalityön kuin psykiatrian hoitojärjestelmiä ei ole alun alkaenkaan luotu asiakkaita varten. &quot; #AnnikaSaarikko #STM #Lastensuojelu #Resurssipula #Lastensuojelubisnes #LapsiBisnes #Ihmiskauppa <a href="https://www.lokakuunliike.com/…/lisapanostus-sosiaalipalvel…" title="https://www.lokakuunliike.com/…/lisapanostus-sosiaalipalvel…">https://www.lokakuunliike.com/…/lisapanostus-sosiaalipalvel…</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> " Lastensuojeluun on palkattu noin 300 sosiaalityöntekijää lisää 2012-2017, joka tarkoittaa yli 16 miljoonan lisäpanostusta vuositasolla. Perhetyöhön ja sosiaaliohjaukseen on palkattu 440 henkilöä lisää 2012-2017 ja lisäpanostus maksoi 18 miljoonaa vuositasolla. Oppilashuoltoon on palkattu 500 psykologia ja koulukuraattoria lisää 2012-2017 , joka tarkoittaa yli 26 miljoonan lisäpanostusta vuositasolla. Vuonna 2017 lastensuojelun kulut kohosivat yli miljardiin euroon vuodessa. 15–17-vuotiaiden huostaanottojen määrä on yhdeksänkertaistunut vajaassa 20 vuodessa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, samaan aikaan kun lapsiperheiden ja lasten määrä on vähentynyt, lastensuojelun resurssit on vähintään kolminkertaistettu. Henkilöstö- ja aikaresurssien lisäys ei ole tuottanut parempaa lastensuojelua, siirtänyt painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn tai edes vähentänyt asiakasmääriä. Sen sijaan huostaanottojen, oikeusturvaongelmien ja lastensuojelusta tehtyjen valitusten määrä on lisääntynyt. Huonoista tuloksista huolimatta sosiaalityöntekijät ja heidän edunvalvojakseen ryhtynyt media vaativat lastensuojeluun alati lisää henkilöstöresursseja. Syy siihen, ettei lasten ja perheiden tarpeita tunnisteta ja täytetä ei ole resurssipula esim. henkilöstömitoitus vaan se, että sen paremmin sosiaalityön kuin psykiatrian hoitojärjestelmiä ei ole alun alkaenkaan luotu asiakkaita varten. " #AnnikaSaarikko #STM #Lastensuojelu #Resurssipula #Lastensuojelubisnes #LapsiBisnes #Ihmiskauppa https://www.lokakuunliike.com/…/lisapanostus-sosiaalipalvel…

]]>
0 http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263394-mika-resurssipula#comments Huostaanotot Lobbaus Media Oikeusturvaongelmat Valitukset Tue, 30 Oct 2018 16:37:03 +0000 Ilona Oksanen http://oksanenilona.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263394-mika-resurssipula
Baronan toimitusjohtajan naiivi lobbaus työperäisestä maahanmuutosta http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259291-baronan-toimitusjohtajan-naiivi-lobbaus-tyoperaisesta-maahanmuutosta <p>Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen kertoo Suomen tarvitsevan kymmeniä tuhansia uusia ulkomaalaisia työntekijöitä. Hän toteaa Talouselämälle: &quot;<em>Paremman palkan tarjoaminen voisi toimia, jos työntekijöitä olisi vapaana &ndash; mutta kun heitä ei ole.</em>&quot;</p><p>Suomessa on varsin kummallinen tilanne siinä, että esimerkiksi ICT-alan palkkataso ei ole juurikaan noussut työvoimapulasta huolimatta. Jossain määrin tämä on osoitus kilpailutilanteen vääristymisestä mikäli pula osaajista on niin suuri kuin väitetään.</p><p>Vanhala-Harmanen unohtaa tässä naiivissa lobbausyrityksessään, että useimmiten työhön palkataan jo työllinen tarjoten parempaa palkkaa ja työoloja - ei suinkaan vapaana oleva työtön. Tällöin yrityksen rekrytoidessa palkkatason nosto yhdessä muiden etujen kanssa toimii kyllä aivan saletisti.</p><p>Esimerkiksi Barona henkilöstövuokrausyrityksenä on kasvanut osin hallituksen suosivan politiikan kautta valtavasti. Suuri osa esimerkiksi Lapin vierastyövoimasta tulee näiden henkilöstövuokrausyritysten kautta. Vaikka Lapissa on ollut matkailubuumi, niin siellä palkkataso ei ole noussut mihinkään ja yhtenä suurena tekijänä on henkilöstövuokrausyritysten välittämä ulkomainen työvoima alan minimipalkoilla.</p><p>Monella alalla olisi markkinatalouden lakien mukaista, että palkat nousisivat työvoimapulan myötä kilpailtaessa tekijöistä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kuin yhteisestä sopimuksesta elinkeinoelämän piirissä odotetaan hallituksen avaavan ovia vielä lisää halvemmalle ulkomaiselle työvoimalle.</p><p>Sitä kohti mennessä lobbaus jatkuu.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/255889-toimitusjohtaja-tessa-tyontekijoita-ei-nyt-ole-tarvitaan-kymmenia-tuhansia">Uuden Suomen artikkeli aiheesta</a>, alkuperäinen Talouselämän artikkeli on maksumuurin takana.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen kertoo Suomen tarvitsevan kymmeniä tuhansia uusia ulkomaalaisia työntekijöitä. Hän toteaa Talouselämälle: "Paremman palkan tarjoaminen voisi toimia, jos työntekijöitä olisi vapaana – mutta kun heitä ei ole."

Suomessa on varsin kummallinen tilanne siinä, että esimerkiksi ICT-alan palkkataso ei ole juurikaan noussut työvoimapulasta huolimatta. Jossain määrin tämä on osoitus kilpailutilanteen vääristymisestä mikäli pula osaajista on niin suuri kuin väitetään.

Vanhala-Harmanen unohtaa tässä naiivissa lobbausyrityksessään, että useimmiten työhön palkataan jo työllinen tarjoten parempaa palkkaa ja työoloja - ei suinkaan vapaana oleva työtön. Tällöin yrityksen rekrytoidessa palkkatason nosto yhdessä muiden etujen kanssa toimii kyllä aivan saletisti.

Esimerkiksi Barona henkilöstövuokrausyrityksenä on kasvanut osin hallituksen suosivan politiikan kautta valtavasti. Suuri osa esimerkiksi Lapin vierastyövoimasta tulee näiden henkilöstövuokrausyritysten kautta. Vaikka Lapissa on ollut matkailubuumi, niin siellä palkkataso ei ole noussut mihinkään ja yhtenä suurena tekijänä on henkilöstövuokrausyritysten välittämä ulkomainen työvoima alan minimipalkoilla.

Monella alalla olisi markkinatalouden lakien mukaista, että palkat nousisivat työvoimapulan myötä kilpailtaessa tekijöistä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kuin yhteisestä sopimuksesta elinkeinoelämän piirissä odotetaan hallituksen avaavan ovia vielä lisää halvemmalle ulkomaiselle työvoimalle.

Sitä kohti mennessä lobbaus jatkuu.

Uuden Suomen artikkeli aiheesta, alkuperäinen Talouselämän artikkeli on maksumuurin takana.

]]>
27 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259291-baronan-toimitusjohtajan-naiivi-lobbaus-tyoperaisesta-maahanmuutosta#comments Lobbaus Palkkataso Työvoimapula Fri, 10 Aug 2018 10:46:12 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259291-baronan-toimitusjohtajan-naiivi-lobbaus-tyoperaisesta-maahanmuutosta
Miksi vain Suomessa ja Ranskassa on varakkaille kapitalisaatiosopimuksia? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254882-miksi-vain-suomessa-ja-ranskassa-on-varakkaille-kapitalisaatiosopimuksia <p>Petteri Orpon perustaman säästöhenkivakuutusten ja vakuutuskuorten verotusta pohtineen valtionvarainministeriön työryhmän raportista löytyy erikoinen tieto. Mm Sipilän käyttämää kapitalisaatiosopimusta ei ole tarjolla Suomen lisäksi muualla EU:ssa kuin Ranskassa. Suomessa tämä tuotiin mahdolliseksi vuonna 2010 jostain ihmeen syystä tarjoten veroparatiisin maan sisällä varakkaille henkilöille. Vuoden 2010 jälkeen noin 12 miljardia omaisuutta on siirtynyt näihin kapitalisaatisopimuksiin verottajan ulottumattomiin. Miksi ihmeessä meillä on luotu tällainen mahdollisuus?</p><p><a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2da26afe-fcb5-4132-a1f3-e29e7c9b7fba/cdc5a3ba-6107-4803-b510-86f27906f40c/LAUSUNTOPYYNTO_20180504100000.PDF">Raportissa todetaan</a>:</p><p>&quot;<em>Muissa EU-maissa kapitalisaatiosopimusten tarjoaminen yksityishenkilöille on erittäin harvinaista. Työryhmän tiedossa ei ole, että kapitalisaatiosopimuksia voitaisiin Suomen lisäksi tarjota yksityishenkilöille muualla kuin Ranskassa. Lisäksi luxemburgilaiset henkivakuutusyhtiöt tarjoavat kapitalisaatiosopimuksia ainakin Suomen markkinoille. Sen sijaan yritysten tarjoamana kannustimena kapitalisaatiosopimus lienee verraten yleinen. Kun kapitalisaatiosopimukset perustuvat EU-sääntelyyn, tämä herättääkysymyksen siitä, miksi muissa EU-maissa tätä ilmeisen joustavaa instrumenttia ei ole otettu käyttöön. Tämä saattaa johtua siitä, että joidenkin valtioiden verolainsäädännöissä riskielementillä ja sen määrällä on keskeinen merkitys verokohtelussa.</em>&quot;</p><p>Katselin käsittelytietoja ja kovin kevyellä käsittelyllä on lakiehdotus mennyt läpi eikä edes perusteluja tälle ratkaisulle juurikaan ole esitetty. Lieneekö suurin osa kansanedustajista edes ymmärtänyt, mitä ovat hyväksyneet. Sen verran monimutkaisia nämä &quot;vakuutuskuoret ilman vakuutusta&quot; ovat - kuulostaakin jo oudolta.</p><p>Ilmeisesti koko asian pohdinta on jäänyt kesken, sillä erityisenä ongelmana on muun muassa verotuksen ennustettavuuden kannalta, että kapitalisaatiosopimusten verokohtelusta ei ole säädetty lainkaan. Kapitalisaatiosopimusten verokohtelun määrittämisessä on korostuneesti jouduttu turvautumaan muita sijoitusmuotoja koskevaan verotus- ja oikeuskäytäntöön. Käytännössä verottaja on jatkuvasti tehnyt tulkintoja asioista ja esimerkiksi kohtelu perintötilanteessa oli pitkään epäselvä kunnes verottaja teki ohjeistuksen asiasta.</p><p>Verottaja on pitkään kritisoinut kapitalisaatiosopimuksia ja kutsunut niitä veroparatiisiksi Suomen sisällä. Työryhmä ehdottaa joitakin kiristyksiä, mutta nähtäväksi jää tarttuuko Sipilän hallitus niihin, kun on samalla oma lehmäkin ojassa. Epäilen asian häviävän vähin äänin.</p><p>Kapitalisaatiokuori tarjoaa myös erikoisen mahdollisuuden: jos vaikkapa eläkkeellä muutat ulkomaille, niin saatat välttyä verotukselta kokonaan. Kapitalisaatiokuoren osingoista ja myyntivoitoista maksetaan vero vasta nostettaessa yli alkuperäisen sijoitetun pääoman määrän. Jos valtio, johon muutat, ei tunne koko kapitalisaatiosopimusta verotuksessaan saattaa olla, ettei se verota siinäkään vaiheessa mitään. Suomen verottaja taas ei voi verottaa enää toiseen maahan verovelvollista. Kätevää.</p><p>Finanssiala ry lienee lobannut asian hyvin ja luonut kuvaa kuinka muuallakin tämä tulee olemaan tarjolla EU-direktiivin sallimana. Muualla vaikutettaisiin katsotun, ettei tällainen sijoitussopimus ole tarpeen ja kohtuullinen verrattuna muihin. Suomessa jostain syystä ei näin olla tehty. Jotain kertonee nopeus, jolla merkittävä määrä omaisuutta on siirtynyt näiden sopimuksien sisälle.</p><p>Varakkaille poliitikoillehan tämä on myös kätevä ratkaisu. Kaikissa omistuksissa ulospäin näkyy vain esimerkiksi Nordea Henkivakuutusyhtiö varsinaisena omistajana ja takana oleva henkilö jää pankkisalaisuuden piiriin. Voit vaikkapa sujuvasti sijoittaa tuulivoimarahastoon tai biotalousyritykseen ilman, että se näkyy missään julkisesti. Esteellisyyttä ei voi mitenkään todentaa rikkomatta pankkisalaisuutta.</p><p>Tämä erikoinen ratkaisu on käytössä Suomen lisäksi vain Ranskassa ja vailla oikein mitään järkeviä perusteita.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Petteri Orpon perustaman säästöhenkivakuutusten ja vakuutuskuorten verotusta pohtineen valtionvarainministeriön työryhmän raportista löytyy erikoinen tieto. Mm Sipilän käyttämää kapitalisaatiosopimusta ei ole tarjolla Suomen lisäksi muualla EU:ssa kuin Ranskassa. Suomessa tämä tuotiin mahdolliseksi vuonna 2010 jostain ihmeen syystä tarjoten veroparatiisin maan sisällä varakkaille henkilöille. Vuoden 2010 jälkeen noin 12 miljardia omaisuutta on siirtynyt näihin kapitalisaatisopimuksiin verottajan ulottumattomiin. Miksi ihmeessä meillä on luotu tällainen mahdollisuus?

Raportissa todetaan:

"Muissa EU-maissa kapitalisaatiosopimusten tarjoaminen yksityishenkilöille on erittäin harvinaista. Työryhmän tiedossa ei ole, että kapitalisaatiosopimuksia voitaisiin Suomen lisäksi tarjota yksityishenkilöille muualla kuin Ranskassa. Lisäksi luxemburgilaiset henkivakuutusyhtiöt tarjoavat kapitalisaatiosopimuksia ainakin Suomen markkinoille. Sen sijaan yritysten tarjoamana kannustimena kapitalisaatiosopimus lienee verraten yleinen. Kun kapitalisaatiosopimukset perustuvat EU-sääntelyyn, tämä herättääkysymyksen siitä, miksi muissa EU-maissa tätä ilmeisen joustavaa instrumenttia ei ole otettu käyttöön. Tämä saattaa johtua siitä, että joidenkin valtioiden verolainsäädännöissä riskielementillä ja sen määrällä on keskeinen merkitys verokohtelussa."

Katselin käsittelytietoja ja kovin kevyellä käsittelyllä on lakiehdotus mennyt läpi eikä edes perusteluja tälle ratkaisulle juurikaan ole esitetty. Lieneekö suurin osa kansanedustajista edes ymmärtänyt, mitä ovat hyväksyneet. Sen verran monimutkaisia nämä "vakuutuskuoret ilman vakuutusta" ovat - kuulostaakin jo oudolta.

Ilmeisesti koko asian pohdinta on jäänyt kesken, sillä erityisenä ongelmana on muun muassa verotuksen ennustettavuuden kannalta, että kapitalisaatiosopimusten verokohtelusta ei ole säädetty lainkaan. Kapitalisaatiosopimusten verokohtelun määrittämisessä on korostuneesti jouduttu turvautumaan muita sijoitusmuotoja koskevaan verotus- ja oikeuskäytäntöön. Käytännössä verottaja on jatkuvasti tehnyt tulkintoja asioista ja esimerkiksi kohtelu perintötilanteessa oli pitkään epäselvä kunnes verottaja teki ohjeistuksen asiasta.

Verottaja on pitkään kritisoinut kapitalisaatiosopimuksia ja kutsunut niitä veroparatiisiksi Suomen sisällä. Työryhmä ehdottaa joitakin kiristyksiä, mutta nähtäväksi jää tarttuuko Sipilän hallitus niihin, kun on samalla oma lehmäkin ojassa. Epäilen asian häviävän vähin äänin.

Kapitalisaatiokuori tarjoaa myös erikoisen mahdollisuuden: jos vaikkapa eläkkeellä muutat ulkomaille, niin saatat välttyä verotukselta kokonaan. Kapitalisaatiokuoren osingoista ja myyntivoitoista maksetaan vero vasta nostettaessa yli alkuperäisen sijoitetun pääoman määrän. Jos valtio, johon muutat, ei tunne koko kapitalisaatiosopimusta verotuksessaan saattaa olla, ettei se verota siinäkään vaiheessa mitään. Suomen verottaja taas ei voi verottaa enää toiseen maahan verovelvollista. Kätevää.

Finanssiala ry lienee lobannut asian hyvin ja luonut kuvaa kuinka muuallakin tämä tulee olemaan tarjolla EU-direktiivin sallimana. Muualla vaikutettaisiin katsotun, ettei tällainen sijoitussopimus ole tarpeen ja kohtuullinen verrattuna muihin. Suomessa jostain syystä ei näin olla tehty. Jotain kertonee nopeus, jolla merkittävä määrä omaisuutta on siirtynyt näiden sopimuksien sisälle.

Varakkaille poliitikoillehan tämä on myös kätevä ratkaisu. Kaikissa omistuksissa ulospäin näkyy vain esimerkiksi Nordea Henkivakuutusyhtiö varsinaisena omistajana ja takana oleva henkilö jää pankkisalaisuuden piiriin. Voit vaikkapa sujuvasti sijoittaa tuulivoimarahastoon tai biotalousyritykseen ilman, että se näkyy missään julkisesti. Esteellisyyttä ei voi mitenkään todentaa rikkomatta pankkisalaisuutta.

Tämä erikoinen ratkaisu on käytössä Suomen lisäksi vain Ranskassa ja vailla oikein mitään järkeviä perusteita.

 

 

]]>
31 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254882-miksi-vain-suomessa-ja-ranskassa-on-varakkaille-kapitalisaatiosopimuksia#comments Epäoikeudenmukaisuus Juha Sipilä Lobbaus Veronkierto Verotus Sat, 05 May 2018 10:04:37 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254882-miksi-vain-suomessa-ja-ranskassa-on-varakkaille-kapitalisaatiosopimuksia
Työvoimapalvelujen ulkoistaminen ja työttömien digitaalinen profilointi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254837-tyovoimapalvelujen-ulkoistaminen-ja-tyottomien-digitaalinen-profilointi <p>Mistä kumpuaa Sipilän hallituksen kiire siirtyä hankkimaan työvoimapalvelut palveluntarjoajilta? Hallitus ajaa läpi merkittävää lakimuutosta, joilla suuri osa työvoimapalveluista voitaisiin ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta ja samalla niille oltaisiin antamassa suora pääsy työttömien kaikki tiedot sisältävään URA-asiakastietojärjestelmään. Järjestelmässä on myös paljon henkilöiden terveydentilaan ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, joita on käsitelty TE-toimistossa virkavastuulla. Mielestäni on syytä olla huolissaan näiden tietojen turvaamisesta ja asianmukaisesta käytöstä, jos koko URA-järjestelmä avataan yksityisille toimijoille.</p><p><strong>Järjetön väliaikainen ja lyhytaikainen muutos ennen maakuntauudistusta ja uutta järjestelmää</strong></p><p>Kasvupalveluiden, joihin työvoimapalvelut kuuluvat, olisi suunnitelmien mukaan tarkoitus alkaa vuoden 2020 alussa eli noin puolentoista vuoden päästä ja sitä varten ollaan luomasssa uutta tietojärjestelmää. Tästä huolimatta hallitus näkee tarpeelliseksi tehdä tämän lakimuutoksen pikaisella aikataululla ja mahdollistaa työvoimapalveluiden osto palveluntarjoajilta jo 1.9.2018.</p><p>Lisäksi oltaisiin tekemässä muutoksia poistuvaan tietojärjestelmään arvioiden mukaan 2,1 miljoonalla eurolla ja mm järjestämässä koulutuksia palveluntarjoajille sen käytöstä. Tietojärjestelmämuutokset olisivat arvioiden mukaan valmiina tammikuussa 2019 eli yhden vuoden käyttöä varten nähdään tarpeelliseksi tehdä tämä rumba ja merkittävät lakimuutokset ilman kunnollista pohdintaa. Valtion tietojärjestelmäkehityksessä on kädet täynnä uuden järjestelmän kehityksessä ja aikataulu on jo lähes epärealistinen, mutta silti halutaan vielä sotkea mukaan tällainen väliaikainen muutostyö, miksi?</p><p>Mistä tämä kiire? Oman arvaukseni mukaan hallitus haluaa kaiken sotehässäkän taustalla ajaa tällaisen merkittävän muutoksen puolihuomaamatta. Toisaalta vaikka sote- ja maakuntauudistus menisi reisille, niin saadaan joka tapauksessa luotua merkittävä määrä uutta liiketoimintaa frendeille henkilöstöpalvelurityksistä. Vilkaisin EK:n lausuntoa esityksestä ja ainakin minulla soi hälytyskellot, kun se myös henkilöstöpalveluyritysten edustajana täysin varauksetta kannattaa esitystä.</p><p>Henkilöstöpalveluyrityksillä tuntuu olevan varsin läheiset välit hallituksen kanssa. Esimerkiksi Juhana Vartiaisen puolustaessa aktiivimallia A-studiossa vieressä komppaamassa ei ollut vaikkapa TE-toimiston johtaja vaan suurimman henkilöstöpalveluyrityksen toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.</p><p><strong>Lakiesitys mahdollistaa työttömien digitaalisen profiloinnin</strong></p><p>Muistatte varmaan keskustelun soten kapitaatiomallista terveystietojen automaattisen&nbsp; profiloinnin yhteydessä? Tässä lakiesityksessä ollaan mahdollistamassa sekä julkiselle että palveluntarjoajille työttömän digitaalinen profilointi tietojärjestelmien tietojen pohjalta.</p><p>Vaikka profiilien perusteella ei tehdä suoraan päätöstä, niin näillä voi olla merkittävä vaikutus siihen millaisia palveluita tarjotaan ja kenelle. Nämä profilointiin käytettävät järjestelmät eivät ole avoimia emmekä saa tietää, miten profilointi oikeastaan tehdään - lisäksi jatkossa kullakin palveluntuottajalla lienee omat tapansa tehdä sitä.</p><p>URA-asiakastietojärjestelmä voi sisältää tietoa myös asiakkaan terveyteen sekä vaikkapa elämäntilanteeseen liittyvistä seikoista, joista hän on kertonut virkavastuulla olevalle TE-toimiston työntekijälle. Jos kyseessä on vaikkapa pitkäaikaistyötön ja osin kuntoutusta tarvinut, on vuosien varrella voinut kertyä arkaluontoistakin dataa. Nyt nämä tiedot sitten asianosaiselta kysymättä avattaisiin palveluntarjoajille. Mielestäni se ei ole kohtuullista ja asiasta pitäisi käydä laajempaa keskustelua.</p><p>Oma lukunsa on vielä se, että ko järjestelmässä asiakkaana olevalla henkilöllä ei ole itse sähköisesti mahdollisuutta katsoa tietojaan eikä korjata mahdollisia virheitä.</p><p>Itse lakiesityksessä annetaan varsin laajat mahdollisuudet tietojen käyttöön:</p><p>&quot;<em>Palveluntuottajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta työ- ja elinkeinotoimistolta, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kansaneläkelaitokselta, työttömyyskassalta sekä 4 luvun 5 &sect;:ssä tarkoitetun työkokeilun järjestäjältä henkilöasiakasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä palvelun järjestämiseksi tai tehtävien hoitamiseksi.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Henkilö, jolle on myönnetty käyttöoikeus työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään, saa salassapitosäännösten estämättä hakea ja käyttää asiakastietojärjestelmään talletettuja tietoja, jos se on tarpeen asiakaspalvelun järjestämiseksi, vireillä olevan asian selvittämiseksi tai ratkaisemiseksi, valvonta-, kehittämis- tai seurantatehtävän suorittamiseksi taikka toimeksiantotehtävän suorittamiseksi.</em>&quot;</p><p>Varsin laajat tiedonsaantimahdollisuudet ollaan siis antamassa palveluntarjoajille ja siellä työskenteleville henkilöille. On hyvä myös huomata, että toisin kuin virkamiehillä, niin alalla ei ole samankaltaista sääntelyä. Itse hallituksen esityksessä todetaan:</p><p>&quot;<em>Palveluntuottajan palveluksessa olevien henkilöiden koulutusta tai asiantuntemusta koskevista vaatimuksista ei ole esitetty säädettävän, koska alalla ei ole kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksia.</em>&quot;</p><p>Hämmentävää.</p><p><strong>Huterat perustelut lakiesityksen hyödyistä</strong></p><p>Kyseessä vaikuttaa olevan ideologinen valinta ja tarkoituksena antaa henkilöstöpalvelurityksille uutta liiketoimintaa julkisilla varoilla kustannettuna. Esimerkkimaina on käytetty Australiaa ja Iso-Britanniaa, joiden niidenkään tulokset eivät ole kaikilta osin positiivisia. Varsin vähälle huomiolle jää lähempänä Suomea olevien kokemukset, joista kuitenkin mainitaan esityksessä seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Finn (Subcontracting in Public Employment Services, 2011) raportoi 12 vaikuttavuustutkimuksen tuloksista Isossa-Britanniassa, Saksassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Ruotsissa. Tulokset ovat ristiriitaisia: Isosta-Britanniasta löytyvät myönteisimmät arviot ja negatiivisempia tuloksia on saatu Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Finn katsoo, että yksityiset palveluntuottajat voivat tietyissä sopimusjärjestelyissä parantaa joidenkin ryhmien osalta tuloksia ja tuoda innovaatioita palveluihin.</em>&quot;</p><p>Suomi on uudistuksessa täysin eri linjoilla kuin muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Hollannissa ollaan jo peräydytty vastaavasta uudistuksesta sen epäonnistumisen vuoksi. Paljon kehutussa Tanskan mallissakin kunta tuottaa kaikki työvoimapalvelut - ilmeisesti tästä mallista kelpaa Suomeen vain aktiivimallin sanktiot? Ne lienevät ainoa syy Tanskan onnistumiseen?</p><p>Vastoin kuin usein väitetään, niin ostaminen ulkoa ei ole aina paras ja kustannustehokkain vaihtoehto ja erityisesti työllistämispalveluiden tai hoivapalveluiden kaltaisten kohdalla julkisilla palveluilla on paikkansa. Nyt uskotaan yksityisten olevan avain kaikkeen. Suomessa ostetaan jo nyt noin 200 miljoonalla vuodessa TE-toimistojen taholta erilaisia palveluita ja käytetty kumppanuusmalli on useimmissa maissa todettu parhaiten toimivaksi.</p><p>Ei ole olemassa muiden maiden kokemusten pohjalta kunnollisia perusteita siirtyä hallituksen suunnittelemaan malliin. Nyt jäitä hattuun eikä sekoiteta kaikkea maakuntauudistuksen yhteydessä - muutoinkin voidaan joutua kaaokseen, kun maakunnat koittavat saada hallintoansa toimimaan. Siihen peilaten tämä kiirehtiminen työvoimapalveluiden ulkoistuksessa väliaikaisella mallilla on turhaa ja sisältää tarpeettomia riskejä kyseenalaisilla odotuksilla.</p><p>Tästä asiasta tulee käydä kunnollinen arvokeskustelu ja mahdollinen uudistus on syytä toteuttaa vasta maakuntahallinnon aloitettua ja työvoimahallinnon siirtyessä - jos silloinkaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mistä kumpuaa Sipilän hallituksen kiire siirtyä hankkimaan työvoimapalvelut palveluntarjoajilta? Hallitus ajaa läpi merkittävää lakimuutosta, joilla suuri osa työvoimapalveluista voitaisiin ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta ja samalla niille oltaisiin antamassa suora pääsy työttömien kaikki tiedot sisältävään URA-asiakastietojärjestelmään. Järjestelmässä on myös paljon henkilöiden terveydentilaan ja yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia asioita, joita on käsitelty TE-toimistossa virkavastuulla. Mielestäni on syytä olla huolissaan näiden tietojen turvaamisesta ja asianmukaisesta käytöstä, jos koko URA-järjestelmä avataan yksityisille toimijoille.

Järjetön väliaikainen ja lyhytaikainen muutos ennen maakuntauudistusta ja uutta järjestelmää

Kasvupalveluiden, joihin työvoimapalvelut kuuluvat, olisi suunnitelmien mukaan tarkoitus alkaa vuoden 2020 alussa eli noin puolentoista vuoden päästä ja sitä varten ollaan luomasssa uutta tietojärjestelmää. Tästä huolimatta hallitus näkee tarpeelliseksi tehdä tämän lakimuutoksen pikaisella aikataululla ja mahdollistaa työvoimapalveluiden osto palveluntarjoajilta jo 1.9.2018.

Lisäksi oltaisiin tekemässä muutoksia poistuvaan tietojärjestelmään arvioiden mukaan 2,1 miljoonalla eurolla ja mm järjestämässä koulutuksia palveluntarjoajille sen käytöstä. Tietojärjestelmämuutokset olisivat arvioiden mukaan valmiina tammikuussa 2019 eli yhden vuoden käyttöä varten nähdään tarpeelliseksi tehdä tämä rumba ja merkittävät lakimuutokset ilman kunnollista pohdintaa. Valtion tietojärjestelmäkehityksessä on kädet täynnä uuden järjestelmän kehityksessä ja aikataulu on jo lähes epärealistinen, mutta silti halutaan vielä sotkea mukaan tällainen väliaikainen muutostyö, miksi?

Mistä tämä kiire? Oman arvaukseni mukaan hallitus haluaa kaiken sotehässäkän taustalla ajaa tällaisen merkittävän muutoksen puolihuomaamatta. Toisaalta vaikka sote- ja maakuntauudistus menisi reisille, niin saadaan joka tapauksessa luotua merkittävä määrä uutta liiketoimintaa frendeille henkilöstöpalvelurityksistä. Vilkaisin EK:n lausuntoa esityksestä ja ainakin minulla soi hälytyskellot, kun se myös henkilöstöpalveluyritysten edustajana täysin varauksetta kannattaa esitystä.

Henkilöstöpalveluyrityksillä tuntuu olevan varsin läheiset välit hallituksen kanssa. Esimerkiksi Juhana Vartiaisen puolustaessa aktiivimallia A-studiossa vieressä komppaamassa ei ollut vaikkapa TE-toimiston johtaja vaan suurimman henkilöstöpalveluyrityksen toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen.

Lakiesitys mahdollistaa työttömien digitaalisen profiloinnin

Muistatte varmaan keskustelun soten kapitaatiomallista terveystietojen automaattisen  profiloinnin yhteydessä? Tässä lakiesityksessä ollaan mahdollistamassa sekä julkiselle että palveluntarjoajille työttömän digitaalinen profilointi tietojärjestelmien tietojen pohjalta.

Vaikka profiilien perusteella ei tehdä suoraan päätöstä, niin näillä voi olla merkittävä vaikutus siihen millaisia palveluita tarjotaan ja kenelle. Nämä profilointiin käytettävät järjestelmät eivät ole avoimia emmekä saa tietää, miten profilointi oikeastaan tehdään - lisäksi jatkossa kullakin palveluntuottajalla lienee omat tapansa tehdä sitä.

URA-asiakastietojärjestelmä voi sisältää tietoa myös asiakkaan terveyteen sekä vaikkapa elämäntilanteeseen liittyvistä seikoista, joista hän on kertonut virkavastuulla olevalle TE-toimiston työntekijälle. Jos kyseessä on vaikkapa pitkäaikaistyötön ja osin kuntoutusta tarvinut, on vuosien varrella voinut kertyä arkaluontoistakin dataa. Nyt nämä tiedot sitten asianosaiselta kysymättä avattaisiin palveluntarjoajille. Mielestäni se ei ole kohtuullista ja asiasta pitäisi käydä laajempaa keskustelua.

Oma lukunsa on vielä se, että ko järjestelmässä asiakkaana olevalla henkilöllä ei ole itse sähköisesti mahdollisuutta katsoa tietojaan eikä korjata mahdollisia virheitä.

Itse lakiesityksessä annetaan varsin laajat mahdollisuudet tietojen käyttöön:

"Palveluntuottajalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä maksutta työ- ja elinkeinotoimistolta, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Kansaneläkelaitokselta, työttömyyskassalta sekä 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun työkokeilun järjestäjältä henkilöasiakasta koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä palvelun järjestämiseksi tai tehtävien hoitamiseksi."

"Henkilö, jolle on myönnetty käyttöoikeus työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmään, saa salassapitosäännösten estämättä hakea ja käyttää asiakastietojärjestelmään talletettuja tietoja, jos se on tarpeen asiakaspalvelun järjestämiseksi, vireillä olevan asian selvittämiseksi tai ratkaisemiseksi, valvonta-, kehittämis- tai seurantatehtävän suorittamiseksi taikka toimeksiantotehtävän suorittamiseksi."

Varsin laajat tiedonsaantimahdollisuudet ollaan siis antamassa palveluntarjoajille ja siellä työskenteleville henkilöille. On hyvä myös huomata, että toisin kuin virkamiehillä, niin alalla ei ole samankaltaista sääntelyä. Itse hallituksen esityksessä todetaan:

"Palveluntuottajan palveluksessa olevien henkilöiden koulutusta tai asiantuntemusta koskevista vaatimuksista ei ole esitetty säädettävän, koska alalla ei ole kelpoisuus- tai pätevyysvaatimuksia."

Hämmentävää.

Huterat perustelut lakiesityksen hyödyistä

Kyseessä vaikuttaa olevan ideologinen valinta ja tarkoituksena antaa henkilöstöpalvelurityksille uutta liiketoimintaa julkisilla varoilla kustannettuna. Esimerkkimaina on käytetty Australiaa ja Iso-Britanniaa, joiden niidenkään tulokset eivät ole kaikilta osin positiivisia. Varsin vähälle huomiolle jää lähempänä Suomea olevien kokemukset, joista kuitenkin mainitaan esityksessä seuraavaa:

"Finn (Subcontracting in Public Employment Services, 2011) raportoi 12 vaikuttavuustutkimuksen tuloksista Isossa-Britanniassa, Saksassa, Alankomaissa, Ranskassa ja Ruotsissa. Tulokset ovat ristiriitaisia: Isosta-Britanniasta löytyvät myönteisimmät arviot ja negatiivisempia tuloksia on saatu Saksasta, Ranskasta ja Ruotsista. Finn katsoo, että yksityiset palveluntuottajat voivat tietyissä sopimusjärjestelyissä parantaa joidenkin ryhmien osalta tuloksia ja tuoda innovaatioita palveluihin."

Suomi on uudistuksessa täysin eri linjoilla kuin muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Hollannissa ollaan jo peräydytty vastaavasta uudistuksesta sen epäonnistumisen vuoksi. Paljon kehutussa Tanskan mallissakin kunta tuottaa kaikki työvoimapalvelut - ilmeisesti tästä mallista kelpaa Suomeen vain aktiivimallin sanktiot? Ne lienevät ainoa syy Tanskan onnistumiseen?

Vastoin kuin usein väitetään, niin ostaminen ulkoa ei ole aina paras ja kustannustehokkain vaihtoehto ja erityisesti työllistämispalveluiden tai hoivapalveluiden kaltaisten kohdalla julkisilla palveluilla on paikkansa. Nyt uskotaan yksityisten olevan avain kaikkeen. Suomessa ostetaan jo nyt noin 200 miljoonalla vuodessa TE-toimistojen taholta erilaisia palveluita ja käytetty kumppanuusmalli on useimmissa maissa todettu parhaiten toimivaksi.

Ei ole olemassa muiden maiden kokemusten pohjalta kunnollisia perusteita siirtyä hallituksen suunnittelemaan malliin. Nyt jäitä hattuun eikä sekoiteta kaikkea maakuntauudistuksen yhteydessä - muutoinkin voidaan joutua kaaokseen, kun maakunnat koittavat saada hallintoansa toimimaan. Siihen peilaten tämä kiirehtiminen työvoimapalveluiden ulkoistuksessa väliaikaisella mallilla on turhaa ja sisältää tarpeettomia riskejä kyseenalaisilla odotuksilla.

Tästä asiasta tulee käydä kunnollinen arvokeskustelu ja mahdollinen uudistus on syytä toteuttaa vasta maakuntahallinnon aloitettua ja työvoimahallinnon siirtyessä - jos silloinkaan.

]]>
24 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254837-tyovoimapalvelujen-ulkoistaminen-ja-tyottomien-digitaalinen-profilointi#comments Jari Lindström Juha Sipilän hallitus Lobbaus Tietosuoja Työttömyys Fri, 04 May 2018 07:41:31 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254837-tyovoimapalvelujen-ulkoistaminen-ja-tyottomien-digitaalinen-profilointi
Harkimo ryhtyy lobbariksi http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254091-harkiimo-ryhtyy-lobbariksi <p>Yksinpurjehtija Harry Harkimo erosi puolueesta, kun turhautui vaikutusmahdollisuuksien puutteeseen. Luoviminen kokoomuksen puoluealuksessa ei tyydyttänyt ja niinpä hän hyppäsi tyyrpuurin puolelta vapaaseen kuviokelluntaan. Seuraan saattavat liittyä demareista myös tyyrpuurin puolelta loikannut Mikael Jungner, sekä koko elämänsä edellä mainittua kuviokelluntaa harrastanut Tuomas Enbuske.</p><p>Kansanedustajana Harkimo varmaan huomasi, että nykyaikainen poliittinen vaikuttaminen tapahtuu&nbsp; lobbaamalla. Yksittäisenä eduskuntaryhmän jäsenenä pääsee vain painamaan&nbsp; nappia lobbareiden ajamien asioiden hyväksymiseksi. Ei tällainen toimen miestä tyydytä, ja kun leipä ei ole kiinni kansanedustajan palkasta voi siirtyä vallankäyttäjäksi muuta kautta.</p><p>Julkisuudessa on puhuttu uuden puolueen perustamisesta,mikä on osallisten taholta kiistetty. Se ei yllätä, koska puolueen kautta vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, mutta lobbaamalla puolivalmiita aihioita pienelle joukolle politiikan keskeisiä päättäjiä voi saada asioita etenemään nopeastikin. Ainakin jos viime vuosien kaltaisia lobbaukselle alttiita hallituksia on vielä tulevaisuudessakin.</p><p>Paljon riippuu tulevien eduskuntavaalien tuloksesta se, millaisen markkinan Harkimon lobbariyhteisö tulee saamaan. Liberaalimpien ajatusten läpimeno kun ei kaikille hallituskoostumuksille ole itestään selvä asia. Toki enemmistön näkemykset hallituksissakin menevät paremmin läpi, joten varsinkin oikeistojohtoisen hallituksen päätöksiin Harkimo&amp;Co voi tulevaisuudessa hyvin vaikuttaa.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Yksinpurjehtija Harry Harkimo erosi puolueesta, kun turhautui vaikutusmahdollisuuksien puutteeseen. Luoviminen kokoomuksen puoluealuksessa ei tyydyttänyt ja niinpä hän hyppäsi tyyrpuurin puolelta vapaaseen kuviokelluntaan. Seuraan saattavat liittyä demareista myös tyyrpuurin puolelta loikannut Mikael Jungner, sekä koko elämänsä edellä mainittua kuviokelluntaa harrastanut Tuomas Enbuske.

Kansanedustajana Harkimo varmaan huomasi, että nykyaikainen poliittinen vaikuttaminen tapahtuu  lobbaamalla. Yksittäisenä eduskuntaryhmän jäsenenä pääsee vain painamaan  nappia lobbareiden ajamien asioiden hyväksymiseksi. Ei tällainen toimen miestä tyydytä, ja kun leipä ei ole kiinni kansanedustajan palkasta voi siirtyä vallankäyttäjäksi muuta kautta.

Julkisuudessa on puhuttu uuden puolueen perustamisesta,mikä on osallisten taholta kiistetty. Se ei yllätä, koska puolueen kautta vaikuttaminen on pitkäjänteistä työtä, mutta lobbaamalla puolivalmiita aihioita pienelle joukolle politiikan keskeisiä päättäjiä voi saada asioita etenemään nopeastikin. Ainakin jos viime vuosien kaltaisia lobbaukselle alttiita hallituksia on vielä tulevaisuudessakin.

Paljon riippuu tulevien eduskuntavaalien tuloksesta se, millaisen markkinan Harkimon lobbariyhteisö tulee saamaan. Liberaalimpien ajatusten läpimeno kun ei kaikille hallituskoostumuksille ole itestään selvä asia. Toki enemmistön näkemykset hallituksissakin menevät paremmin läpi, joten varsinkin oikeistojohtoisen hallituksen päätöksiin Harkimo&Co voi tulevaisuudessa hyvin vaikuttaa.

 

 

 

 

 

]]>
36 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254091-harkiimo-ryhtyy-lobbariksi#comments Kotimaa Harry Harkimo Hjallis Harkimo Lobbaus Politiikka Fri, 20 Apr 2018 06:07:48 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254091-harkiimo-ryhtyy-lobbariksi
Tutkivaa journalismia jota et koskaan näe Suomessa http://abdullahnassir.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253365-tutkivaa-journalismia-jota-et-koskaan-nae-suomessa <p>Tässä malliksi tutkivaa journalismia joka loistaa poissaolollaan Suomen vastuullisessa mediassa.</p><p>Lyhyt yhteenveto sisällöstä: Israelin yritykset vaikuttaa Ison Britannian sisä-ja ulkopolitiikkaan</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.aljazeera.com/investigations/thelobby/" title="https://www.aljazeera.com/investigations/thelobby/">https://www.aljazeera.com/investigations/thelobby/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä malliksi tutkivaa journalismia joka loistaa poissaolollaan Suomen vastuullisessa mediassa.

Lyhyt yhteenveto sisällöstä: Israelin yritykset vaikuttaa Ison Britannian sisä-ja ulkopolitiikkaan

 

https://www.aljazeera.com/investigations/thelobby/

]]>
2 http://abdullahnassir.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253365-tutkivaa-journalismia-jota-et-koskaan-nae-suomessa#comments Lobbaus Sekaantuminen Vaikuttaminen Vieras valta Thu, 05 Apr 2018 11:04:17 +0000 Abdullah Nassir http://abdullahnassir.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253365-tutkivaa-journalismia-jota-et-koskaan-nae-suomessa
Rakennusteollisuus lobbaa maahanmuuttoa http://markusheikkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252331-rakennusteollisuus-lobbaa-maahanmuuttoa <p>Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston teettämän selvityksen mukaan Helsingin seudun väestönkasvu aiheutuu lähes kokonaan maahanmuutosta. Eri skenaarioiden mukaan Helsingin seudulla vuoteen 2050 mennessä tapahtuva väestönkasvu aiheutuu 75-100 prosenttisesti maahanmuutosta. Tähän selvitykseen pohjautuu myös Helsingin uusi yleiskaava.</p><p>Jo vuodesta 2006 lähtien valtaosa Helsingin seudun väestönkasvusta on ollut maahanmuuttovetoista. Joka vuosi Helsingin seudulle on muuttanut yli 5000 ihmistä ulkomailta. Rakentaminen on miljardiluokan bisnestä ja siksi on luonnollista, että rakennusteollisuudella on merkittävä vaikutus yhteiskuntapolitiikkaan. Monella on oma lusikkansa soppajonossa.</p><p>Rakennusliikkeiden etujärjestö Rakennusteollisuus RT ry antoi 23.2.2016 lausunnon Helsingin kaupungille asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaan. Lausunnossa on yleistä liirumlaarumia rakentamisen työllistävistä vaikutuksista ja alueelle muuttavien myötä kasvavasta verokertymästä. Samoin mainitaan että &ldquo;asuntokysyntään tulee vastata monipuolisesti vuokra- osaomistus-, asumisoikeus- että omistusasuntotuotannolla niin ikään tulee tarjolla olla kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja.&rdquo;</p><p>Kuitenkin on selvää minkälaisten väestöryhmien tarpeisiin Rakennusteollisuus toivoo panostettavan:&rdquo;Todettakoon kuitenkin, että asuntorakentamisen määrää voidaan lisätä parhaiten kerrostalokannalla.&rdquo; Ja toisessa kohdassa lausuntoa:&rdquo;Asuntotarjonnan määrän lisäämiseksi tulee käyttää kaikkia mahdollisia keinoja ja erityisesti kohtuuhintaisen vuokra asuntotuotannon edistämiseen.&rdquo;</p><p>Mitä jälkimmäisen lainauksen &ldquo;kaikki mahdolliset keinot&rdquo; pitävät sisällään merkitys jää lukijan arvailujen varaan. Rakennusteollisuudelle ei luonnollisestikaan ole mitään merkitystä sillä, mikä taho tosiasiallisesti uusien vuokra-asuntojen vuokrat maksaa.</p><p>Samoin RT:n lausunnossa kannustetaan kaupunkiseudun raideliikenteen lisärakentamiseen:&rdquo;Kannatamme sitä, että valtio&nbsp;osallistuu liikenneinvestointeihin (Espoon metro) koska investoinnit generoivat merkittävän määrän asuntorakentamista, jotka hankkeet työllistävät ja tuovat verotuloja. Pidämme huolestuttavana sitä, että infrarakentamisen näkymät ovat heikot&rdquo;. Raideliikenteen lisääminen on myös monen poliitikon agendalla, vaikka tosiasiallisesti raideliikenne parantaa julkista liikennettä ainoastaan pysäkkien välittömässä läheisyydessä. Tämä nähtiin jo 1980-luvulla itäisen metron avauduttua ja jälleen länsimetron aukeamisen yhteydessä.</p><p>Helsingin seudun väestönkasvun välttämättömyyttä on perusteltu osin sillä, että uudet raideliikenteen hankkeet vaativat enemmän asukkaita ollakseen kannattavia. Tämä on melkoinen kehäpäätelmä. Onko todella järkevää politiikkaa haalia uusia asukkaita, jotta nykyisten asukkaiden joukkoliikennepalvelut heikkenisivät?&nbsp;</p><p>Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) on vastikään ehdottanut turvapaikkaprosessin muuttamista siten, että Suomeen otettaisiin vuosittain 10000 kiintiöpakolaista. Viime vuosina turvapaikan saaneista henkilöistä suuri osa on muuttanut Helsingin seudulle ja näin on varmasti tulevaisuudessakin. Koska turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee nykysysteemissä merkittävästi vuosittain, esimerkiksi vuonna 2015 32000 ja vuonna 2016 taas 5600, on vaikeaa varmistua siitä, että uuteen rakennuskantaan saadaan riittävästi asukkaita. Jos luku olisi Mykkäsen esittämällä tavalla kiinteä, rakennusliikkeiden lobbaus olisi helpompaa, kun maahanmuuttajia olisi joka vuosi vähintään 10000.</p><p>Mykkänen on toiminut elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtoryhmän jäsenenä vastuualueenaan &quot;keskeiset vaikuttamishankkeet ja uudistuminen&quot;. Hän on toiminut myös EK:n nykyisen toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen erityisavustajana hänen toimiessaa elinkeinoministerinä. Rakennusteollisuus RT on EK:n jäsenliitto. Viime aikoina on nostettu esiin karenssiaika, jolloin ei saisi politiikassa toimimisen jälkeen siirtyä elinkeinoelämän palvelukseen. Voi kuitenkin kysyä, ajaisiko käänteinen karenssi yhteistä etua kuitenkin paremmin? Toisin sanottuna se, että ministeriksi ei voisi hypätä minkään etujärjestön kelkasta.</p><p>Mykkänen käytti kaikista kansanedustajaehdokkaista eniten rahaa vaalikampanjaansa viime eduskuntavaaleissa: kaikkiaan 92973,88 euroa. Tästä summasta 51031 euroa oli saatu yksityisiltä, yrityksiltä ja muilta tahoilta. Vaalirahailmoituksensa mukaan Mykkänen ei ole saanut yli 1500 euroa ylittäviä lahjoituksia yrityksiltä, yksityishenkilöiltä tai muilta tahoilta vaalikampanjaansa. Näin ollen hänen vaalirahoittajansa jäävät ikuiseksi mysteeriksi.&nbsp;</p><p>Valtamediaa ei kiinnosta tarttua tällaisiin aiheisiin, koska myös mediatalot ovat välillisesti rakennusliikkeiden vasalleja. Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoitukset muodostavat nimittäin merkittävän osan lehtien ilmoitustuloista, eivätkä sanomalehdet ole enää itsenäisiä vaan mediakonsernien osia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston teettämän selvityksen mukaan Helsingin seudun väestönkasvu aiheutuu lähes kokonaan maahanmuutosta. Eri skenaarioiden mukaan Helsingin seudulla vuoteen 2050 mennessä tapahtuva väestönkasvu aiheutuu 75-100 prosenttisesti maahanmuutosta. Tähän selvitykseen pohjautuu myös Helsingin uusi yleiskaava.

Jo vuodesta 2006 lähtien valtaosa Helsingin seudun väestönkasvusta on ollut maahanmuuttovetoista. Joka vuosi Helsingin seudulle on muuttanut yli 5000 ihmistä ulkomailta. Rakentaminen on miljardiluokan bisnestä ja siksi on luonnollista, että rakennusteollisuudella on merkittävä vaikutus yhteiskuntapolitiikkaan. Monella on oma lusikkansa soppajonossa.

Rakennusliikkeiden etujärjestö Rakennusteollisuus RT ry antoi 23.2.2016 lausunnon Helsingin kaupungille asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmaan. Lausunnossa on yleistä liirumlaarumia rakentamisen työllistävistä vaikutuksista ja alueelle muuttavien myötä kasvavasta verokertymästä. Samoin mainitaan että “asuntokysyntään tulee vastata monipuolisesti vuokra- osaomistus-, asumisoikeus- että omistusasuntotuotannolla niin ikään tulee tarjolla olla kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja.”

Kuitenkin on selvää minkälaisten väestöryhmien tarpeisiin Rakennusteollisuus toivoo panostettavan:”Todettakoon kuitenkin, että asuntorakentamisen määrää voidaan lisätä parhaiten kerrostalokannalla.” Ja toisessa kohdassa lausuntoa:”Asuntotarjonnan määrän lisäämiseksi tulee käyttää kaikkia mahdollisia keinoja ja erityisesti kohtuuhintaisen vuokra asuntotuotannon edistämiseen.”

Mitä jälkimmäisen lainauksen “kaikki mahdolliset keinot” pitävät sisällään merkitys jää lukijan arvailujen varaan. Rakennusteollisuudelle ei luonnollisestikaan ole mitään merkitystä sillä, mikä taho tosiasiallisesti uusien vuokra-asuntojen vuokrat maksaa.

Samoin RT:n lausunnossa kannustetaan kaupunkiseudun raideliikenteen lisärakentamiseen:”Kannatamme sitä, että valtio osallistuu liikenneinvestointeihin (Espoon metro) koska investoinnit generoivat merkittävän määrän asuntorakentamista, jotka hankkeet työllistävät ja tuovat verotuloja. Pidämme huolestuttavana sitä, että infrarakentamisen näkymät ovat heikot”. Raideliikenteen lisääminen on myös monen poliitikon agendalla, vaikka tosiasiallisesti raideliikenne parantaa julkista liikennettä ainoastaan pysäkkien välittömässä läheisyydessä. Tämä nähtiin jo 1980-luvulla itäisen metron avauduttua ja jälleen länsimetron aukeamisen yhteydessä.

Helsingin seudun väestönkasvun välttämättömyyttä on perusteltu osin sillä, että uudet raideliikenteen hankkeet vaativat enemmän asukkaita ollakseen kannattavia. Tämä on melkoinen kehäpäätelmä. Onko todella järkevää politiikkaa haalia uusia asukkaita, jotta nykyisten asukkaiden joukkoliikennepalvelut heikkenisivät? 

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) on vastikään ehdottanut turvapaikkaprosessin muuttamista siten, että Suomeen otettaisiin vuosittain 10000 kiintiöpakolaista. Viime vuosina turvapaikan saaneista henkilöistä suuri osa on muuttanut Helsingin seudulle ja näin on varmasti tulevaisuudessakin. Koska turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee nykysysteemissä merkittävästi vuosittain, esimerkiksi vuonna 2015 32000 ja vuonna 2016 taas 5600, on vaikeaa varmistua siitä, että uuteen rakennuskantaan saadaan riittävästi asukkaita. Jos luku olisi Mykkäsen esittämällä tavalla kiinteä, rakennusliikkeiden lobbaus olisi helpompaa, kun maahanmuuttajia olisi joka vuosi vähintään 10000.

Mykkänen on toiminut elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtoryhmän jäsenenä vastuualueenaan "keskeiset vaikuttamishankkeet ja uudistuminen". Hän on toiminut myös EK:n nykyisen toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen erityisavustajana hänen toimiessaa elinkeinoministerinä. Rakennusteollisuus RT on EK:n jäsenliitto. Viime aikoina on nostettu esiin karenssiaika, jolloin ei saisi politiikassa toimimisen jälkeen siirtyä elinkeinoelämän palvelukseen. Voi kuitenkin kysyä, ajaisiko käänteinen karenssi yhteistä etua kuitenkin paremmin? Toisin sanottuna se, että ministeriksi ei voisi hypätä minkään etujärjestön kelkasta.

Mykkänen käytti kaikista kansanedustajaehdokkaista eniten rahaa vaalikampanjaansa viime eduskuntavaaleissa: kaikkiaan 92973,88 euroa. Tästä summasta 51031 euroa oli saatu yksityisiltä, yrityksiltä ja muilta tahoilta. Vaalirahailmoituksensa mukaan Mykkänen ei ole saanut yli 1500 euroa ylittäviä lahjoituksia yrityksiltä, yksityishenkilöiltä tai muilta tahoilta vaalikampanjaansa. Näin ollen hänen vaalirahoittajansa jäävät ikuiseksi mysteeriksi. 

Valtamediaa ei kiinnosta tarttua tällaisiin aiheisiin, koska myös mediatalot ovat välillisesti rakennusliikkeiden vasalleja. Asuntojen myynti- ja vuokrausilmoitukset muodostavat nimittäin merkittävän osan lehtien ilmoitustuloista, eivätkä sanomalehdet ole enää itsenäisiä vaan mediakonsernien osia.

]]>
2 http://markusheikkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252331-rakennusteollisuus-lobbaa-maahanmuuttoa#comments Helsingin asuntopolitiikka Lobbaus Maahanmuutto Raideliikenne Rakennusala Thu, 15 Mar 2018 13:00:39 +0000 Markus Heikkilä http://markusheikkil.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252331-rakennusteollisuus-lobbaa-maahanmuuttoa
Ode osuu naulan kantaan analyysissään Kokoomuksesta http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250992-ode-osuu-naulan-kantaan-analyysissaan-kokoomuksesta <p><a href="http://www.soininvaara.fi/2018/02/11/suomen-puolueiden-tila-1-kokoomus/">Osmo Soininvaara analysoi mainiosti Kokoomusta kirjoituksessaan</a> kuvaten kuinka puolue ei oikeastaan aja vapaata kilpailua ja markkinataloutta vaan toimii&nbsp; pro business sen sijaan, että se olisi aidosti pro market. Soininvaara kuvaa tämän merkittävän eron paremmin kuin sen itse osaisin.</p><p><strong>Liiketoiminnan eikä toimivan markkinatalouden puolesta</strong></p><p>Soininvaara kuvaa näiden eroa seuraavasti:</p><p>&quot;<em>Suomesta puuttuu puolue, joka ajaisi toimivaa markkinataloutta. Tämä rooli kuuluisi luonnostaan kokoomukselle, mutta kokoomus ei sitä tehtävää täytä. Puolue ei ole pro market -puolue vaan pro business -puolue. Ero näkyy sellaisissa asioissa kuin suhtautumassa miljardien eurojen yritystukiin, apteekkien avaamisessa kilpailulle, suhtautumisessa kaupunkien ruuhkamaksuihin ja niin edelleen. Kun kunta myy tai vuokraa tonttia yritystoimintaan, pro business -puolue haluaa antaa sen alihintaan sopivasti valitulle toimijalle ja pro market -puolue luovuttaisi sen tarjouskilpailun perusteella eniten maksavalle.</em>&quot;</p><p>Tässä hän mielestäni osuu naulan kantaan ja kuvaa osuvasti, mistä on tällä hetkellä kysymys. Tämä näkyy sekä kunnallispolitiikassa että hallituksen politiikassa - ja Sipilällekin tuo linja tuntuu sopivan.</p><p>Itse lisäisin jopa väittämän siitä, että Kokoomus toimii usein pro<em> existing</em> business puolustaen nykyisten toimijoiden ja pääoman etua jopa uudistumista ja kilpailun lisääntymistä vastaan erityisesti säilyttäen pysähtyneisyyttä tukevia yritystukia. Näiden osalta tältä hallituskaudelta on mm VATT:in tutkija todennut trendin kulkeneen aivan väärään suuntaan ja uudistavien tukien määrä suhteessa säilyttäviin on vähentynyt.</p><p><strong>Lobbareita avustajina ja siirtymisiä lobattujen palvelukseen</strong></p><p>Soininvaara kuvaa Kokoomuksen erityisesti kunnostautuneen tässä asiassa:</p><p>&quot;<em>Kokoomus ei ole myöskään ymmärtänyt tehdä eroa asiantuntijan ja lobbarin välillä. Kun ministereitä avustamaan tuli kasvava määrä poliittisia avustajia ja valtiosihteereitä, lobbarit pääsivät suoraan vallan ytimeen &ndash; katsokaa vain, mistä nämä valtiosihteerit ja poliittiset avustajat ovat tulleet. Kaikilla puolueilla on tässä omat syntinsä, mutta kokoomuksen osalta tämä meni äärimmäisyyksiin.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>Lobbarin ajatteluun ei kuulu kokonaisuuden pohtiminen vaan oman erityisintressin ajaminen. Ei ole yllättävää, että niin paljon esityksiä joudutaan perumaan tai korjaamaan jälkikäteen, kun normaali valmistelukoneisto ohitetaan ja järjestölobbarit pääsevät muotoilemaan hallituksen esityksiä.</em>&quot;</p><p>Tässä hän mielestäni jälleen jysäyttää vasaralla keskelle naulankantaa. Viime vuosina on myös ollut kasvava virta sekä avustajia että kansanedustajia, jotka ovat sittemmin siirtyneet joko lobbaamaansa liiketoimintaan tai etujärjestöön.</p><p>Viimeisimpänä siirtyjänä on kansanedustaja Sanna Lauslahti siirtyessään Lääketeollisuuden toimitusjohtajaksi. Työssään kansanedustajana Lauslahti yhdessä Sarkomaan kanssa on mm voimakkaasti puolustanut nykyistä apteekkijärjestelmää jopa erillisellä <a href="http://www.sarisarkomaa.fi/?p=5265">tiedotteella</a>.</p><p><strong>Kohti tervettä kilpailua markkinoilla</strong></p><p>Soininvaara antaa kehuja Lepomäelle erityisesti Soteen liittyen:</p><p>&quot;<em>Monelta on jäänyt ehkä huomaamatta, että Elina Lepomäki on arvostellut voimakkain sanakääntein nykyistä soten valinnanvapauslakia, koska siinä taloudelliset kannustimet ovat aivan vinksallaan. &nbsp;Hän on siis selvästi pro market, kun kokoomuksen linjanvedoissa paistaa niin vahvasti pro business -ajattelu, ettei aina tiedä, kummalla puolella pöytää kokoomuslaiset neuvottelevat, kun pitää neuvotella valtion puolesta terveydenhoitoalan yritysten kanssa. Lepomäen kehittämä sosiaalitilimalli on aikaansa edellä oleva viritys.&quot;</em></p><p>Sote kieltämättä kaikkine käänteineen valinnanvapauden osalta ja markkinoiden selkästi keskittyessä jo ennen voimaantuloa harvoille toimijoille konkretisoi tämän kaavan. Väitän että tällaisissa malleissa paljon ylistetty yksityisen sektorin parempi tehokkuus ei ole tule johtamaan kustannussäästöihin kansalaisille vaan ne jäävät voittoina noille suurille toimijoille.</p><p>Jos ajattelee monia omaisuuksien myymisiä kuten vaikkapa Kemira Growhowta tai sitten Fortumin sähköverkon myyntiä, niin yhdelle toimijalle on annettu merkittävä asema ja jopa luonnollinen monopoli. Kuluttajan eduksi ei tämä ainakaan näissä kahdessa esimerkikssä ole mielestäni kääntynyt - ainakaan hinnan osalta.</p><p>Itse kannatan vahvasti vapaata kilpailua ja nyt monessa kohdin se on vain näennäistä. Jos ajattelee vaikkapa Soten tietojärjestelmiä, niin on melko varma, että samat suuret toimijat korjaavat tämän potin.</p><p>Tähän tarvittaisiin merkittäviä muutoksia, jotta vapaa ja terve kilpailu aidosti ratkaisisi menestyksen markkinoilla!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Osmo Soininvaara analysoi mainiosti Kokoomusta kirjoituksessaan kuvaten kuinka puolue ei oikeastaan aja vapaata kilpailua ja markkinataloutta vaan toimii  pro business sen sijaan, että se olisi aidosti pro market. Soininvaara kuvaa tämän merkittävän eron paremmin kuin sen itse osaisin.

Liiketoiminnan eikä toimivan markkinatalouden puolesta

Soininvaara kuvaa näiden eroa seuraavasti:

"Suomesta puuttuu puolue, joka ajaisi toimivaa markkinataloutta. Tämä rooli kuuluisi luonnostaan kokoomukselle, mutta kokoomus ei sitä tehtävää täytä. Puolue ei ole pro market -puolue vaan pro business -puolue. Ero näkyy sellaisissa asioissa kuin suhtautumassa miljardien eurojen yritystukiin, apteekkien avaamisessa kilpailulle, suhtautumisessa kaupunkien ruuhkamaksuihin ja niin edelleen. Kun kunta myy tai vuokraa tonttia yritystoimintaan, pro business -puolue haluaa antaa sen alihintaan sopivasti valitulle toimijalle ja pro market -puolue luovuttaisi sen tarjouskilpailun perusteella eniten maksavalle."

Tässä hän mielestäni osuu naulan kantaan ja kuvaa osuvasti, mistä on tällä hetkellä kysymys. Tämä näkyy sekä kunnallispolitiikassa että hallituksen politiikassa - ja Sipilällekin tuo linja tuntuu sopivan.

Itse lisäisin jopa väittämän siitä, että Kokoomus toimii usein pro existing business puolustaen nykyisten toimijoiden ja pääoman etua jopa uudistumista ja kilpailun lisääntymistä vastaan erityisesti säilyttäen pysähtyneisyyttä tukevia yritystukia. Näiden osalta tältä hallituskaudelta on mm VATT:in tutkija todennut trendin kulkeneen aivan väärään suuntaan ja uudistavien tukien määrä suhteessa säilyttäviin on vähentynyt.

Lobbareita avustajina ja siirtymisiä lobattujen palvelukseen

Soininvaara kuvaa Kokoomuksen erityisesti kunnostautuneen tässä asiassa:

"Kokoomus ei ole myöskään ymmärtänyt tehdä eroa asiantuntijan ja lobbarin välillä. Kun ministereitä avustamaan tuli kasvava määrä poliittisia avustajia ja valtiosihteereitä, lobbarit pääsivät suoraan vallan ytimeen – katsokaa vain, mistä nämä valtiosihteerit ja poliittiset avustajat ovat tulleet. Kaikilla puolueilla on tässä omat syntinsä, mutta kokoomuksen osalta tämä meni äärimmäisyyksiin."

"Lobbarin ajatteluun ei kuulu kokonaisuuden pohtiminen vaan oman erityisintressin ajaminen. Ei ole yllättävää, että niin paljon esityksiä joudutaan perumaan tai korjaamaan jälkikäteen, kun normaali valmistelukoneisto ohitetaan ja järjestölobbarit pääsevät muotoilemaan hallituksen esityksiä."

Tässä hän mielestäni jälleen jysäyttää vasaralla keskelle naulankantaa. Viime vuosina on myös ollut kasvava virta sekä avustajia että kansanedustajia, jotka ovat sittemmin siirtyneet joko lobbaamaansa liiketoimintaan tai etujärjestöön.

Viimeisimpänä siirtyjänä on kansanedustaja Sanna Lauslahti siirtyessään Lääketeollisuuden toimitusjohtajaksi. Työssään kansanedustajana Lauslahti yhdessä Sarkomaan kanssa on mm voimakkaasti puolustanut nykyistä apteekkijärjestelmää jopa erillisellä tiedotteella.

Kohti tervettä kilpailua markkinoilla

Soininvaara antaa kehuja Lepomäelle erityisesti Soteen liittyen:

"Monelta on jäänyt ehkä huomaamatta, että Elina Lepomäki on arvostellut voimakkain sanakääntein nykyistä soten valinnanvapauslakia, koska siinä taloudelliset kannustimet ovat aivan vinksallaan.  Hän on siis selvästi pro market, kun kokoomuksen linjanvedoissa paistaa niin vahvasti pro business -ajattelu, ettei aina tiedä, kummalla puolella pöytää kokoomuslaiset neuvottelevat, kun pitää neuvotella valtion puolesta terveydenhoitoalan yritysten kanssa. Lepomäen kehittämä sosiaalitilimalli on aikaansa edellä oleva viritys."

Sote kieltämättä kaikkine käänteineen valinnanvapauden osalta ja markkinoiden selkästi keskittyessä jo ennen voimaantuloa harvoille toimijoille konkretisoi tämän kaavan. Väitän että tällaisissa malleissa paljon ylistetty yksityisen sektorin parempi tehokkuus ei ole tule johtamaan kustannussäästöihin kansalaisille vaan ne jäävät voittoina noille suurille toimijoille.

Jos ajattelee monia omaisuuksien myymisiä kuten vaikkapa Kemira Growhowta tai sitten Fortumin sähköverkon myyntiä, niin yhdelle toimijalle on annettu merkittävä asema ja jopa luonnollinen monopoli. Kuluttajan eduksi ei tämä ainakaan näissä kahdessa esimerkikssä ole mielestäni kääntynyt - ainakaan hinnan osalta.

Itse kannatan vahvasti vapaata kilpailua ja nyt monessa kohdin se on vain näennäistä. Jos ajattelee vaikkapa Soten tietojärjestelmiä, niin on melko varma, että samat suuret toimijat korjaavat tämän potin.

Tähän tarvittaisiin merkittäviä muutoksia, jotta vapaa ja terve kilpailu aidosti ratkaisisi menestyksen markkinoilla!

]]>
22 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250992-ode-osuu-naulan-kantaan-analyysissaan-kokoomuksesta#comments Kokoomus Lobbaus Markkinatalous Suurpääoma Vapaa kilpailu Thu, 15 Feb 2018 16:45:03 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250992-ode-osuu-naulan-kantaan-analyysissaan-kokoomuksesta
Lakkoon - kylmäsydämistä hallitusta vastaan! http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250892-lakkoon-kylmasydamista-hallitusta-vastaan <p>Tämän kuun 28. pnä Helsingin yliopisto menee lakkoon.</p><p>Työtaistelutoimena lakko ei horjuta yhteiskuntarauhaa mutta symbolisesti se merkitsee paljon.</p><p>Työnantajaa täytyy onnitella; on yleensä ihme, että tietotyöläiset saadaan lakkoon. Yliopistolaiset ovat aika lullukkaväkeä eivätkä yleensä häiritse ketään oman kuplansa ulkopuolelta. Vähän niin kuin Sari Sairaanhoitajat &ndash; tämä väki uskoo neuvottelun, sopimisen ja sovun voimaan.</p><p>Syytä mielenilmaisuun kuitenkin on. Meille on tarjottu 1,34% ja muille 3,2%.</p><p>Asia ei liene rahallisesti kovin suuri mutta sillä on merkitystä siinä, että se kertoo missä tämän maan prioriteetit makaavat.</p><p>Prioriteettina ovat raha, lobbarit ja yksityistäminen.</p><p>Koulutus, sivistys ja kasvatus ei kiinnosta &quot;<em>kaiken maailman vartijaisia, pernereitä, sipilöitä ja orpoja</em>&rdquo;. Sydämen tilalle näille edellä mainituille huippu-osaajille on ilmeisesti asennettu 5 sentin kolikko.</p><p><strong>Vuoden 2015 petos</strong></p><p>Luulisi, että tämä hallitus olisi oppinut jotain ja katunut omia tekojansa. Koulutukselta nyrhittiin &ndash; päinvastoin kuin ennen vaaleja ilmoitettiin &ndash; kovalla kädellä vuonna 2016. Se oli järkyttävän typerä teko, jota protestoin silloin ja protestoin nyt.</p><p>Ennen kaikkea: ihmisiä petettiin.</p><p>Vihainen professori ei tietysti lähde barrikaadeille tai hulinoi keskustassa. Opetusväellä on kuitenkin sellainen asema, että heitä kuunnellaan.</p><p>Se viesti mikä tästä lähtee on ilmeinen: hallitus &amp; työnantaja ei välitä &rdquo;kaiken maailman dosenteista&rdquo; tai tietonyhertäjistä.</p><p>Luulen, että yleinen mielipide ymmärtää asian. Eivät opettajat mielellään mene lakkoon. Meillä on vastuu tulevista sukupolvista ja kuten hoitohenkilökunnalla ja lääkäreillä meillä on moraalinen velvollisuus uusia suomalaisia ihmisiä kohtaan.</p><p>Mutta tulkoon nyt kaikille tiettäväksi&hellip;</p><p><strong>tämä lakko on hallituksen syytä.&nbsp; Emme ole töissä siksi että &rdquo;<em>meillä on pihi, kylmäsydäminen ja hönö hallitus, joka ei välitä eikä ymmärrä tulevaisuudesta yhtään mitään</em>&rdquo;. &nbsp;</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tämän kuun 28. pnä Helsingin yliopisto menee lakkoon.

Työtaistelutoimena lakko ei horjuta yhteiskuntarauhaa mutta symbolisesti se merkitsee paljon.

Työnantajaa täytyy onnitella; on yleensä ihme, että tietotyöläiset saadaan lakkoon. Yliopistolaiset ovat aika lullukkaväkeä eivätkä yleensä häiritse ketään oman kuplansa ulkopuolelta. Vähän niin kuin Sari Sairaanhoitajat – tämä väki uskoo neuvottelun, sopimisen ja sovun voimaan.

Syytä mielenilmaisuun kuitenkin on. Meille on tarjottu 1,34% ja muille 3,2%.

Asia ei liene rahallisesti kovin suuri mutta sillä on merkitystä siinä, että se kertoo missä tämän maan prioriteetit makaavat.

Prioriteettina ovat raha, lobbarit ja yksityistäminen.

Koulutus, sivistys ja kasvatus ei kiinnosta "kaiken maailman vartijaisia, pernereitä, sipilöitä ja orpoja”. Sydämen tilalle näille edellä mainituille huippu-osaajille on ilmeisesti asennettu 5 sentin kolikko.

Vuoden 2015 petos

Luulisi, että tämä hallitus olisi oppinut jotain ja katunut omia tekojansa. Koulutukselta nyrhittiin – päinvastoin kuin ennen vaaleja ilmoitettiin – kovalla kädellä vuonna 2016. Se oli järkyttävän typerä teko, jota protestoin silloin ja protestoin nyt.

Ennen kaikkea: ihmisiä petettiin.

Vihainen professori ei tietysti lähde barrikaadeille tai hulinoi keskustassa. Opetusväellä on kuitenkin sellainen asema, että heitä kuunnellaan.

Se viesti mikä tästä lähtee on ilmeinen: hallitus & työnantaja ei välitä ”kaiken maailman dosenteista” tai tietonyhertäjistä.

Luulen, että yleinen mielipide ymmärtää asian. Eivät opettajat mielellään mene lakkoon. Meillä on vastuu tulevista sukupolvista ja kuten hoitohenkilökunnalla ja lääkäreillä meillä on moraalinen velvollisuus uusia suomalaisia ihmisiä kohtaan.

Mutta tulkoon nyt kaikille tiettäväksi…

tämä lakko on hallituksen syytä.  Emme ole töissä siksi että ”meillä on pihi, kylmäsydäminen ja hönö hallitus, joka ei välitä eikä ymmärrä tulevaisuudesta yhtään mitään”.  

]]>
15 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250892-lakkoon-kylmasydamista-hallitusta-vastaan#comments Hallituksen leikkaukset Helsingin yliopisto Juha Sipilän hallituksen leikkaukset Lakko Lobbaus Tue, 13 Feb 2018 12:49:10 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250892-lakkoon-kylmasydamista-hallitusta-vastaan
EK:n uusi propaganda-ase Ekonomistikone http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248588-ekn-uusi-propaganda-ase-ekonomistikone <p>ETLA ja EVA ovat perustaneet Ekonomistikone-nimisen paneelin, johon se kehuu ottaneensa mukaan merkittävimmät taloustieteilijät kertomaan näkemyksensä talouskysymyksistä. EK:n ohjaaman ETLA:n ja EVA:n paneelin kysymykset ovat huvittavan johdattelevia ja paneelin edustuksessakin on huomattava määrä ETLA:n omia taloustieteilijöitä. Ekonomistikone toimii kuin vaalikone kysymyksineen, mutta mielestäni vahvasti tarkoitushakuisesti johdatellen, jotta saataisiin haluttuja tuloksia.</p><p>Uusi Suomikin julkaisi juuri <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/238497-eva-maahanmuuttajien-palkat-alle-tesn-ekonomisteilta-vihreaa-valoa">uutisen</a> ja jakoi sen Facebookissa saatteella: &quot;<em>Suomen johtavista ekonomisteista koostuvalla paneelilla oli varsin selvä kanta maahanmuuttajien palkka-aleen</em>.&quot; Tähän asiaan itselleni ei ole selkeää kantaa, mutta se sai minut tutustumaan itse <a href="http://www.ekonomistikone.fi/">Ekonomistikoneeseen.</a></p><p>Selaillessani kysymyksiä itseäni alkoi suorastaan huvittamaan kysymysten asettelu - niillähän on usein merkittävä vaikutus saatuihin tuloksiin. Pari esimerkkiä:</p><p><a href="http://www.ekonomistikone.fi/vuokrasaantelylla-pitaisi-pyrkia-hillitsemaan-vuokrien-nousua-vaikka-se-tarkoittaisi-vuokra-asuntotarjonnan-pienenemista/">Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.</a></p><p><a href="http://www.ekonomistikone.fi/suomen-on-jarkevaa-tukea-telakoitaan-kilpailukyvyn-turvaamiseksi-koska-useimmissa-muissakin-maissa-tehdaan-niin/">Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.</a></p><p><a href="http://www.ekonomistikone.fi/sipilan-hallituksen-ajama-kilpailukykysopimus-oli-suomen-talouskasvun-kannalta-oikeansuuntainen-ratkaisu/">Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.</a></p><p>Onko aivan skidiä johdattelun makua näissä kysymyksissä? Normaali ja hyvä tapa on jättää nuo vaikka- ja koska-osuudet pois mikäli halutaan olla vaikuttamatta vastauksiin. Lisäksi tuon viimeisen asettelu kikystä oikeansuuntaisena on vähintäänkin arveluttava. Itse vastauksen yhteydessä panelistitkin tuovat tätä esiin.</p><p>Paneelissa on myös selkeä yliedustus ETLA:n omia tutkijoita, ja varsinkin heidän ollessa työantajansa puolesta aktiivisia vastaajia on vaikutus tuloksiin ilmeinen.</p><p>EK, EVA ja ETLA ovat samaa elinkeinoelämän ja erityisesti suuryritysten sekä omistajien kantaa ajavaa tahoa - voisi puhua E-ryhmästä. Median ja toimittajienkin pitäisi suhtautua kriittisesti tällaisen tahon tuottamaan tietoon eikä vain suoraan julkaista tiedotteita vielä luoden itse kuva riippumattomuudesta, mikä on kuitenkin todellisuudessa vain näennäistä.</p><p>Olen pitkään ollut huolissani tilastotiedon väärinkäytöstä ja niiden todellisesta ymmärryksestä. Itse penäisin myös toimittajilta vastuuta kriittisen ja analyyttisen pohdinnan muodossa. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä poliitikot ja lobbarit tuovat esiin näennäisen vakuuttavilla tilastoilla ja graafeilla. Suomessa ollaan oltu huolestuneita matematiikan oppimisen suhteen ja en kyllä ihmettele miksi. Pelkän laskennan lisäksi se opettaa loogista ja analyyttistä ajattelua, joka liian usein loistaa poissaolollaan uutisoitaessa näitä asioita. Jopa päätöksiä kuten ansiosidonnaisen lyhentäminen perusteltiin täysin harhaanjohtavalla ja arvottomalla tilastolla, joista kerroin blogissani <a href="http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244576-tilastot-keppihevosina-tyottomien-kepittajilla">Tilastot keppihevosina työttömien kepittäjillä</a>.</p><p>Matti Apusen tulo EVA:n johtajaksi toi näille tahoille merkittävän määrän mediaosaamista, joka on mielestäni näkynyt ja ne saavat yhä enemmän näkyvyyttä varsin kyseenalaisilla tiedotteilla ja julkaisuilla. Ekonomistikone näyttää tuovan vielä oman lisänsä tähän ja tulemme näkemään paljon tiedotteita aina, kun tulos sattuu osumaan sopivasti EK:n omaan kantaan.</p><p>Lähdekritiikki on tässäkin paikallaan vaikka meille kerrotaankin riippumattomasta akateemisesta paneelista. Akateemisia taloustieteilijöitä he ovat kyllä, mutta toteutuuko riippumattomuus ja objektiivisuus aidosti onkin sitten aivan eri asia.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> ETLA ja EVA ovat perustaneet Ekonomistikone-nimisen paneelin, johon se kehuu ottaneensa mukaan merkittävimmät taloustieteilijät kertomaan näkemyksensä talouskysymyksistä. EK:n ohjaaman ETLA:n ja EVA:n paneelin kysymykset ovat huvittavan johdattelevia ja paneelin edustuksessakin on huomattava määrä ETLA:n omia taloustieteilijöitä. Ekonomistikone toimii kuin vaalikone kysymyksineen, mutta mielestäni vahvasti tarkoitushakuisesti johdatellen, jotta saataisiin haluttuja tuloksia.

Uusi Suomikin julkaisi juuri uutisen ja jakoi sen Facebookissa saatteella: "Suomen johtavista ekonomisteista koostuvalla paneelilla oli varsin selvä kanta maahanmuuttajien palkka-aleen." Tähän asiaan itselleni ei ole selkeää kantaa, mutta se sai minut tutustumaan itse Ekonomistikoneeseen.

Selaillessani kysymyksiä itseäni alkoi suorastaan huvittamaan kysymysten asettelu - niillähän on usein merkittävä vaikutus saatuihin tuloksiin. Pari esimerkkiä:

Vuokrasääntelyllä pitäisi pyrkiä hillitsemään vuokrien nousua, vaikka se tarkoittaisi vuokra-asuntotarjonnan pienenemistä.

Suomen on järkevää tukea telakoitaan kilpailukyvyn turvaamiseksi, koska useimmissa muissakin maissa tehdään niin.

Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu.

Onko aivan skidiä johdattelun makua näissä kysymyksissä? Normaali ja hyvä tapa on jättää nuo vaikka- ja koska-osuudet pois mikäli halutaan olla vaikuttamatta vastauksiin. Lisäksi tuon viimeisen asettelu kikystä oikeansuuntaisena on vähintäänkin arveluttava. Itse vastauksen yhteydessä panelistitkin tuovat tätä esiin.

Paneelissa on myös selkeä yliedustus ETLA:n omia tutkijoita, ja varsinkin heidän ollessa työantajansa puolesta aktiivisia vastaajia on vaikutus tuloksiin ilmeinen.

EK, EVA ja ETLA ovat samaa elinkeinoelämän ja erityisesti suuryritysten sekä omistajien kantaa ajavaa tahoa - voisi puhua E-ryhmästä. Median ja toimittajienkin pitäisi suhtautua kriittisesti tällaisen tahon tuottamaan tietoon eikä vain suoraan julkaista tiedotteita vielä luoden itse kuva riippumattomuudesta, mikä on kuitenkin todellisuudessa vain näennäistä.

Olen pitkään ollut huolissani tilastotiedon väärinkäytöstä ja niiden todellisesta ymmärryksestä. Itse penäisin myös toimittajilta vastuuta kriittisen ja analyyttisen pohdinnan muodossa. Ei pidä uskoa kaikkea, mitä poliitikot ja lobbarit tuovat esiin näennäisen vakuuttavilla tilastoilla ja graafeilla. Suomessa ollaan oltu huolestuneita matematiikan oppimisen suhteen ja en kyllä ihmettele miksi. Pelkän laskennan lisäksi se opettaa loogista ja analyyttistä ajattelua, joka liian usein loistaa poissaolollaan uutisoitaessa näitä asioita. Jopa päätöksiä kuten ansiosidonnaisen lyhentäminen perusteltiin täysin harhaanjohtavalla ja arvottomalla tilastolla, joista kerroin blogissani Tilastot keppihevosina työttömien kepittäjillä.

Matti Apusen tulo EVA:n johtajaksi toi näille tahoille merkittävän määrän mediaosaamista, joka on mielestäni näkynyt ja ne saavat yhä enemmän näkyvyyttä varsin kyseenalaisilla tiedotteilla ja julkaisuilla. Ekonomistikone näyttää tuovan vielä oman lisänsä tähän ja tulemme näkemään paljon tiedotteita aina, kun tulos sattuu osumaan sopivasti EK:n omaan kantaan.

Lähdekritiikki on tässäkin paikallaan vaikka meille kerrotaankin riippumattomasta akateemisesta paneelista. Akateemisia taloustieteilijöitä he ovat kyllä, mutta toteutuuko riippumattomuus ja objektiivisuus aidosti onkin sitten aivan eri asia.

 

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248588-ekn-uusi-propaganda-ase-ekonomistikone#comments Elinkeinoelämän keskusliitto Elinkeinoelämän valtuuskunta Etla Harhaanjohtaminen Lobbaus Thu, 04 Jan 2018 07:47:32 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248588-ekn-uusi-propaganda-ase-ekonomistikone
Seteliselkärankaiset http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245159-seteliselkarankaiset <p>He eivät vain kannata vaan suorastaan vaativat vahvoja oluita maitokauppoihin. He eivät vain kannata vaan suorastaan vaativat yksityisille sote-firmoille laajaa pääsyä suomalaisen sairaan- ja terveydenhoidon pelikentille. Keitä ovat nämä he?&nbsp;</p><p>Kun kaikki puolueettomat asiantuntijat ja terveysihmiset tunnustavat, että nykyistä vahvempien juomien tulo maitokauppoihin kiistatta lisää alkoholisairauksia ja sosiaalisia ongelmia, joidenkin kansanedustajien jopa vimmainen kansanterveyden vastainen toiminta pitää selittää jotenkin.&nbsp;</p><p>Kun jokainen ymmärtää, että ns. laaja valinnanvapaus sote-asioissa tarkoittaa väistämättä sitä, että nykyinen yhteiskunnan tahdittama terveydenhoitojärjestelmä vaarantuu, joidenkin kansanedustajien suorastaan raivokkaat puheet valinnanvapauden maksimoinnin puolesta pitää selittää jotenkin.</p><p>On yleisessä tiedossa, että suomalaisen panimoteollisuuden suorittamassa lobbauksessa ei pikkurahasta ole ollut puutetta. Vielä vähemmän rahanpuutetta on terveysfirmoilla, joiden aggressiivinen lobbaus huutaa läsnäoloaan jo muuallakin kuin eduskunnassa. &nbsp;</p><p>Vaikka kansanedustajien luulisi - tai ainakin toivoisi - olevan moraaliltaan meitä muita korkeammalla tasolla, viimeaikaiset näytöt puhuvat muuta. Tokihan kansanedustajilla on asuntovelkansa, ulkomaanmatkansa ja muut rahaa vievät harrastuksensa, joten pieni lisäraha ei liene heillekään pahitteeksi.</p><p>Ihan pienistä avustuksista kaikkein kärkkäimmille &quot;vapaata alkoholipolitiikkaa&quot; ja &quot;laajaa sote-valinnanvapautta&quot; suu vaahdossa vaativille kansanedustajille ei kuitenkaan liene kyse; niin uskomattoman selkeästi he toimeksiantajiaan peesaavat.</p><p>Voi olla, että joku uskoo kyseessä olevan jonkinlaisia ideologisia perusteita toimia jatkuvasti kansan etuja vastaan em. tavoilla, mutta itse en sellaiseen usko. Minusta kyse ei voi olla mistään muusta kuin suurista rahasummista ja vaalituista, joita lobbarit ovat helpoimmiksi katsomilleen tapauksille suunnanneet.</p><p>Tutkivaa journalismia ei nykyisin paljon harrasteta, mutta jos - tai kun - nuo &quot;helpot kansanedustajat&quot; joskus kuitenkin paljastuvat, Suomikin joutuu valitettavasti hyvästelemään vain vähän korruptoituneen maan maineensa. Ja ainoastaan siksi, että joidenkin kansanedustajien ahneus on ollut suurempi kuin heidän asemansa kansan edustajina vaatisi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> He eivät vain kannata vaan suorastaan vaativat vahvoja oluita maitokauppoihin. He eivät vain kannata vaan suorastaan vaativat yksityisille sote-firmoille laajaa pääsyä suomalaisen sairaan- ja terveydenhoidon pelikentille. Keitä ovat nämä he? 

Kun kaikki puolueettomat asiantuntijat ja terveysihmiset tunnustavat, että nykyistä vahvempien juomien tulo maitokauppoihin kiistatta lisää alkoholisairauksia ja sosiaalisia ongelmia, joidenkin kansanedustajien jopa vimmainen kansanterveyden vastainen toiminta pitää selittää jotenkin. 

Kun jokainen ymmärtää, että ns. laaja valinnanvapaus sote-asioissa tarkoittaa väistämättä sitä, että nykyinen yhteiskunnan tahdittama terveydenhoitojärjestelmä vaarantuu, joidenkin kansanedustajien suorastaan raivokkaat puheet valinnanvapauden maksimoinnin puolesta pitää selittää jotenkin.

On yleisessä tiedossa, että suomalaisen panimoteollisuuden suorittamassa lobbauksessa ei pikkurahasta ole ollut puutetta. Vielä vähemmän rahanpuutetta on terveysfirmoilla, joiden aggressiivinen lobbaus huutaa läsnäoloaan jo muuallakin kuin eduskunnassa.  

Vaikka kansanedustajien luulisi - tai ainakin toivoisi - olevan moraaliltaan meitä muita korkeammalla tasolla, viimeaikaiset näytöt puhuvat muuta. Tokihan kansanedustajilla on asuntovelkansa, ulkomaanmatkansa ja muut rahaa vievät harrastuksensa, joten pieni lisäraha ei liene heillekään pahitteeksi.

Ihan pienistä avustuksista kaikkein kärkkäimmille "vapaata alkoholipolitiikkaa" ja "laajaa sote-valinnanvapautta" suu vaahdossa vaativille kansanedustajille ei kuitenkaan liene kyse; niin uskomattoman selkeästi he toimeksiantajiaan peesaavat.

Voi olla, että joku uskoo kyseessä olevan jonkinlaisia ideologisia perusteita toimia jatkuvasti kansan etuja vastaan em. tavoilla, mutta itse en sellaiseen usko. Minusta kyse ei voi olla mistään muusta kuin suurista rahasummista ja vaalituista, joita lobbarit ovat helpoimmiksi katsomilleen tapauksille suunnanneet.

Tutkivaa journalismia ei nykyisin paljon harrasteta, mutta jos - tai kun - nuo "helpot kansanedustajat" joskus kuitenkin paljastuvat, Suomikin joutuu valitettavasti hyvästelemään vain vähän korruptoituneen maan maineensa. Ja ainoastaan siksi, että joidenkin kansanedustajien ahneus on ollut suurempi kuin heidän asemansa kansan edustajina vaatisi.

 

 

 

 

 

 

]]>
5 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245159-seteliselkarankaiset#comments Alkoholilainsäädännön uudistus Kansanedustajat Lobbaus Sote Sat, 28 Oct 2017 20:33:46 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245159-seteliselkarankaiset
Lobbarien valtakunta http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244362-lobbarien-valtakunta <p>Katsaus kansanvallan arkipäivään: &quot;Poliitikot ja lobbarit tuntevat toisensa pyöröovi-ilmiön takia. Viestintätoimistoissa työskentelee esimerkiksi paljon entisiä ministerien erityisavustajia ja eduskuntaryhmien tiedottajia. Myös yksityiset terveyspalveluyritykset ovat rekrytoineet poliitikkoja johtaviin tehtäviin.&quot; <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005301985.html" title="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005301985.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005301985.html</a></p><p>***Suomen PERUSTUSLAKI 11.6.1999/731 2 &sect; Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate:</p><p>Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.</p><p>Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen&quot; *** <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731" title="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731">http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731</a></p><p>Vaalitapahtumaa halutaan mielellään korottaa kansanvallan juhlahetken arvoon. Sitä se ilman muuta onkin; tai ainakin sen pitäisi olla. Tosin viime eduskuntavaaleissa noin 1,3 miljoonaa äänioikeutettua ei halunnut osallistua em. kansanjuhlaan ja jätti äänensä antamatta.</p><p>Vasta vaalien jälkeen nykyaikaisen parlamentarismin juhlapidot voivat alkaa; paljolti kansan laskuun, mutta ei kansan hyväksi. Juhlapöytiin hiippailevat kansanvallan ulkopuoliset hämärätekijät; maksukykyiset vaikuttajatahot viestinviejineen ja lobbareineen.</p><p>Yksilön, siis peruskansalaisen oikeudeksi jää noissa vaalien jälkeisissä politiikan bakkanaaleissa erittäin vaatimaton rooli. Roolia voisi kuvata ns. mopen osaksi. Tosin sekin määre saattaa olla yksilökansalaista imarteleva.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katsaus kansanvallan arkipäivään: "Poliitikot ja lobbarit tuntevat toisensa pyöröovi-ilmiön takia. Viestintätoimistoissa työskentelee esimerkiksi paljon entisiä ministerien erityisavustajia ja eduskuntaryhmien tiedottajia. Myös yksityiset terveyspalveluyritykset ovat rekrytoineet poliitikkoja johtaviin tehtäviin." https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005301985.html

***Suomen PERUSTUSLAKI 11.6.1999/731 2 § Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate:

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.

Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen" *** http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Vaalitapahtumaa halutaan mielellään korottaa kansanvallan juhlahetken arvoon. Sitä se ilman muuta onkin; tai ainakin sen pitäisi olla. Tosin viime eduskuntavaaleissa noin 1,3 miljoonaa äänioikeutettua ei halunnut osallistua em. kansanjuhlaan ja jätti äänensä antamatta.

Vasta vaalien jälkeen nykyaikaisen parlamentarismin juhlapidot voivat alkaa; paljolti kansan laskuun, mutta ei kansan hyväksi. Juhlapöytiin hiippailevat kansanvallan ulkopuoliset hämärätekijät; maksukykyiset vaikuttajatahot viestinviejineen ja lobbareineen.

Yksilön, siis peruskansalaisen oikeudeksi jää noissa vaalien jälkeisissä politiikan bakkanaaleissa erittäin vaatimaton rooli. Roolia voisi kuvata ns. mopen osaksi. Tosin sekin määre saattaa olla yksilökansalaista imarteleva.

]]>
6 http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244362-lobbarien-valtakunta#comments Kansanedustajat Läpinäkyvyys Lobbaus Päätöksenteko Fri, 13 Oct 2017 07:52:33 +0000 Markku Marttila http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244362-lobbarien-valtakunta
OKFI:llä eduskunnan vierailijalistat vuoden ajalta toimittajien käyttöön http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244261-okfilla-eduskunnan-vierailijalistat-vuoden-ajalta-toimittajien-kayttoon <p>Kansalaisjärjestö Open Knowledge Finland ry (OKFI) on koonnut eduskunnan vierailijoista tiedot vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2017 huhtikuuhun helposti tarkasteltavaan muotoon, kertoo Tietoviikko. Vaikka eduskunta päätti tuhota uudet listat koki se lailliseksi velvollisuudekseen säilyttää vanhat. OKFI antaa tiedot ainoastaan journalistien käyttöön, mikä edesauttaa sitä, ettei arkaluonteisia yksityistietoja julkaistaisi.</p><p>OKFI kertoo listallaan olevan 24 500 tapaamista ja kertoo <a href="https://fi.okfn.org/2017/10/08/eduskunnan-vierailijatiedot/">tiedotteessaan</a> seuraavaa:</p><p>&quot;<em>Vierailijatiedoista käy ilmi, että lobbaamisen painopiste on kuitenkin muualla kuin valiokunnissa, sillä eturyhmät ja asiantuntijat tapaavat edustajia enemmän valiokuntien ulkopuolella.</em>&quot;</p><p>&quot;<em>OKFI tarjoaa keräämänsä tietokannan vierailijoista kokonaisuudessaan toimittajien käyttöön. Tietojen luovuttaminen tätä laajempaan käyttöön ei ole mahdollista, koska tiedot sisältävät yksittäisiä vierailijoita koskevia yksityiskohtia, jotka voivat olla arkaluontoisia. Siksi tiedot jaetaan vain toimijoiden kanssa jotka pystyvät seuraamaan korkean tason tietoturvaa ja tietosuojaa sekä ovat sitoutuneita vastuullisiin toimintatapoihin, eivätkä julkaise yksilöiden yksityisyyssuojaa rikkovia tietoja</em>.&quot;</p><p>Mielestäni OKFI:n valitsema tapa sekä sitten itse tietojen saattaminen käytettäväksi on todella hienoa. Toivottavasti tämä valaisee tätä kiinnostavaa asiaa - aloin jo epäillä, että tiedot on menetetty ikuisiksi ajoiksi.</p><p>Odotan mielenkiinnolla mitä tästä poikii! Hienoa että tälle farssille saatiin edes osin oikeudenmukainen käänne.</p><p>Saattaa nimittäin joillain kansanedustajilla nousta kylmä hiki otsalle nähdessään nämä uutiset.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kansalaisjärjestö Open Knowledge Finland ry (OKFI) on koonnut eduskunnan vierailijoista tiedot vuoden 2016 toukokuusta vuoden 2017 huhtikuuhun helposti tarkasteltavaan muotoon, kertoo Tietoviikko. Vaikka eduskunta päätti tuhota uudet listat koki se lailliseksi velvollisuudekseen säilyttää vanhat. OKFI antaa tiedot ainoastaan journalistien käyttöön, mikä edesauttaa sitä, ettei arkaluonteisia yksityistietoja julkaistaisi.

OKFI kertoo listallaan olevan 24 500 tapaamista ja kertoo tiedotteessaan seuraavaa:

"Vierailijatiedoista käy ilmi, että lobbaamisen painopiste on kuitenkin muualla kuin valiokunnissa, sillä eturyhmät ja asiantuntijat tapaavat edustajia enemmän valiokuntien ulkopuolella."

"OKFI tarjoaa keräämänsä tietokannan vierailijoista kokonaisuudessaan toimittajien käyttöön. Tietojen luovuttaminen tätä laajempaan käyttöön ei ole mahdollista, koska tiedot sisältävät yksittäisiä vierailijoita koskevia yksityiskohtia, jotka voivat olla arkaluontoisia. Siksi tiedot jaetaan vain toimijoiden kanssa jotka pystyvät seuraamaan korkean tason tietoturvaa ja tietosuojaa sekä ovat sitoutuneita vastuullisiin toimintatapoihin, eivätkä julkaise yksilöiden yksityisyyssuojaa rikkovia tietoja."

Mielestäni OKFI:n valitsema tapa sekä sitten itse tietojen saattaminen käytettäväksi on todella hienoa. Toivottavasti tämä valaisee tätä kiinnostavaa asiaa - aloin jo epäillä, että tiedot on menetetty ikuisiksi ajoiksi.

Odotan mielenkiinnolla mitä tästä poikii! Hienoa että tälle farssille saatiin edes osin oikeudenmukainen käänne.

Saattaa nimittäin joillain kansanedustajilla nousta kylmä hiki otsalle nähdessään nämä uutiset.

 

]]>
4 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244261-okfilla-eduskunnan-vierailijalistat-vuoden-ajalta-toimittajien-kayttoon#comments Asiakirjajulkisuus Eduskunta Korkein oikeus Lobbaus Wed, 11 Oct 2017 08:07:46 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244261-okfilla-eduskunnan-vierailijalistat-vuoden-ajalta-toimittajien-kayttoon
Lobbausrekisteri olisi lähes kaikkien etu http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243843-lobbausrekisteri-olisi-lahes-kaikkien-etu <p>Tänään eduskunnassa on käsitelty välikysymystä liittyen hallituksen visioihin raideliikenteen muutoksista. Samana päivänä ainakin&nbsp; <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/231724-vasemmisto-lyttaamassa-hallituksen-vr-myllaysta-raideliitolta-63-874e-vaalitukea">Uusi Suomi</a> ja <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005393050.html">Iltasanomat</a> ovat uutisoineet merkittävien vasemmistopuolueiden rautatietyöntekijöiden järjestöiltä saamista varsin huomattavista vaalirahoista.</p> <p>Sinäänsä kysymys ei ole mistään yllättävästä, eikä tässäkään tapauksessa tuessa välttämättä ole mitään sen hämärämpää taustalla. Ei ole ensimmäinen tai viimeinen kerta, kun ammattiliitot rahoittavat vasemmiston tai demareiden ehdokkaita. Raidealan ammattiliitto ilmeisesti myös kasvatti huomattavasti vaalipanostuksiaan 2011 vaaleista 2015 vaaleihin - mutta edunvalvonnan näkökulmasta sekään ei ole yllättävää. Riippumatta hallituspohjasta oli käytännössä varmaa, että tämän eduskuntakauden aikana asialistalla olisi myös merkittäviä raideliikenteeseen liittyviä reformeja.</p> <p>Mutta kyllähän tällaiset yhteydet välillä näyttävät pahalta, tai vähintäänkin herättävät kysymyksiä. Ja siitä tässä kaikessa on kysymys. Demokratian uskottavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että voimme mahdollisimman läpinäkyvästi seurata, miten ja millaisilla taustavaikuttimilla yhteisistä asioistamme päätetään.</p> <p>Yksi keskeisistä meiltä puuttuvista työkaluista tähän on lobbausrekisteri. Tarvitsemme mahdollisimman laajasti eri päätöksenteon tasoja velvoittavan lobbausrekisterin. Esimerkiksi tämän päivän välikysymyskeskustelun seuraamiseen antaisi erittäin tärkeää taustatietoa, jos voisi vaivattomasti tarkistaa, millaista yhteydenpitoa raidealan ammattiliiton ja vaalirahoitusta saaneiden poliitikkojen välillä on ollut - tai vastaavasti perehtyä siihen millaisia toimijoita uudistusta valmistellut ministeri on tavannut prosessin aikana.</p> <p>Nyt tämä kaikki jää arvailujen varaan, normaali asiantuntijatyö ja edunvalvonta voivat näyttäytyä erittäin hämäräperäisenä tai röyhkeä rahoittajien tai tuttujen suosiminen voi onnistua kenenkään huomaamatta. Lobbausrekisteri olisikin positiivinen uudistus sekä poliitikkojen, lobbaajien että äänestäjien suuren enemmistön kannalta.</p> <p>Sitä odotellessa olisi ainakin syytä <a href="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242695-suomi-tarvitsee-lobbarirekisterin">avata eduskunnan vierailijalistat</a> sekä kannustaa päättäjiä vapaaehtoisesti avaamaan toimintaansa.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Arto Lampila</p> <p>Varapuheenjohtaja</p> <p>Piraattipuolue r.p.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään eduskunnassa on käsitelty välikysymystä liittyen hallituksen visioihin raideliikenteen muutoksista. Samana päivänä ainakin  Uusi Suomi ja Iltasanomat ovat uutisoineet merkittävien vasemmistopuolueiden rautatietyöntekijöiden järjestöiltä saamista varsin huomattavista vaalirahoista.

Sinäänsä kysymys ei ole mistään yllättävästä, eikä tässäkään tapauksessa tuessa välttämättä ole mitään sen hämärämpää taustalla. Ei ole ensimmäinen tai viimeinen kerta, kun ammattiliitot rahoittavat vasemmiston tai demareiden ehdokkaita. Raidealan ammattiliitto ilmeisesti myös kasvatti huomattavasti vaalipanostuksiaan 2011 vaaleista 2015 vaaleihin - mutta edunvalvonnan näkökulmasta sekään ei ole yllättävää. Riippumatta hallituspohjasta oli käytännössä varmaa, että tämän eduskuntakauden aikana asialistalla olisi myös merkittäviä raideliikenteeseen liittyviä reformeja.

Mutta kyllähän tällaiset yhteydet välillä näyttävät pahalta, tai vähintäänkin herättävät kysymyksiä. Ja siitä tässä kaikessa on kysymys. Demokratian uskottavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että voimme mahdollisimman läpinäkyvästi seurata, miten ja millaisilla taustavaikuttimilla yhteisistä asioistamme päätetään.

Yksi keskeisistä meiltä puuttuvista työkaluista tähän on lobbausrekisteri. Tarvitsemme mahdollisimman laajasti eri päätöksenteon tasoja velvoittavan lobbausrekisterin. Esimerkiksi tämän päivän välikysymyskeskustelun seuraamiseen antaisi erittäin tärkeää taustatietoa, jos voisi vaivattomasti tarkistaa, millaista yhteydenpitoa raidealan ammattiliiton ja vaalirahoitusta saaneiden poliitikkojen välillä on ollut - tai vastaavasti perehtyä siihen millaisia toimijoita uudistusta valmistellut ministeri on tavannut prosessin aikana.

Nyt tämä kaikki jää arvailujen varaan, normaali asiantuntijatyö ja edunvalvonta voivat näyttäytyä erittäin hämäräperäisenä tai röyhkeä rahoittajien tai tuttujen suosiminen voi onnistua kenenkään huomaamatta. Lobbausrekisteri olisikin positiivinen uudistus sekä poliitikkojen, lobbaajien että äänestäjien suuren enemmistön kannalta.

Sitä odotellessa olisi ainakin syytä avata eduskunnan vierailijalistat sekä kannustaa päättäjiä vapaaehtoisesti avaamaan toimintaansa.

 

Arto Lampila

Varapuheenjohtaja

Piraattipuolue r.p.

 

]]>
10 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243843-lobbausrekisteri-olisi-lahes-kaikkien-etu#comments Avoimuus Lobbaus Lobbausrekisteri Tue, 03 Oct 2017 13:57:37 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243843-lobbausrekisteri-olisi-lahes-kaikkien-etu