Työsopimus http://ukkram09.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/145943/all Mon, 08 May 2017 17:06:53 +0300 fi Kysytäänpä työnantajilta http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236720-kysytaanpa-tyonantajilta <p>&nbsp;</p><p>Kun nyt on suunnitteilla käytäntö, että jokaisen työttömän täytyy hakea tiettyä määrää työpaikkoja ollakseen menettämättä korvauksiaan, niin olisikohan kohtuullista suorittaa jokin kysely työnantajille työvoiman tarpeesta ja hakijamääristä. Työpaikat voisi ryhmittää ammattialoiksi ja tiedustella, kuinka monta työhakemusta tulee tarjolla olevaa työpaikkaa kohtaan, mihin lisäkysymyksenä, kuinka paljon enemmän työnantajat niitä haluaisivat, että sopiva henkilö löytyy.</p><p>Voisipa siinä ohessa kysyä, millä koulutuksella, millä palkalla ja millä työkokemuksella palkkaaminen olisi mahdollista.</p><p>Onhan harvoja niitäkin työnantajia kuulunut olevan, mitkä eivät vaan työntekijää saa, vaikka ottaisivat ja pitäisi kyselyllä selvittää sekin, olisiko peiliin katsomisen paikka itse työpaikan tarjoajalla, jotain vikaa työvoiman hakumenettelyssä, vai mikä mättää.</p><p>Eniten nyt kuitenkin kiinnostaisi se, miten paljon hakemuksia tulee, jos työnantaja noudattaa säädöksiä ja työaika olisi jotain muuta kuin nollatuntisopimus.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kun nyt on suunnitteilla käytäntö, että jokaisen työttömän täytyy hakea tiettyä määrää työpaikkoja ollakseen menettämättä korvauksiaan, niin olisikohan kohtuullista suorittaa jokin kysely työnantajille työvoiman tarpeesta ja hakijamääristä. Työpaikat voisi ryhmittää ammattialoiksi ja tiedustella, kuinka monta työhakemusta tulee tarjolla olevaa työpaikkaa kohtaan, mihin lisäkysymyksenä, kuinka paljon enemmän työnantajat niitä haluaisivat, että sopiva henkilö löytyy.

Voisipa siinä ohessa kysyä, millä koulutuksella, millä palkalla ja millä työkokemuksella palkkaaminen olisi mahdollista.

Onhan harvoja niitäkin työnantajia kuulunut olevan, mitkä eivät vaan työntekijää saa, vaikka ottaisivat ja pitäisi kyselyllä selvittää sekin, olisiko peiliin katsomisen paikka itse työpaikan tarjoajalla, jotain vikaa työvoiman hakumenettelyssä, vai mikä mättää.

Eniten nyt kuitenkin kiinnostaisi se, miten paljon hakemuksia tulee, jos työnantaja noudattaa säädöksiä ja työaika olisi jotain muuta kuin nollatuntisopimus.

]]>
7 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236720-kysytaanpa-tyonantajilta#comments Nollatuntisopimukset Palkka Työhakemukset Työsopimus Mon, 08 May 2017 14:06:53 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236720-kysytaanpa-tyonantajilta
Uskallatko noudattaa lakia? http://janneahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228523-uskallatko-noudattaa-lakia <p>Syksyn aikana on tehty joitakin paikallisia sopimuksia työajan pidentämisestä työpaikoilla. Työaikalaki on aikoinaan laadittu suojelemaan työntekijöitä työnantajan ja muiden tahojen mielivallalta. Ajantasaisessa työaikalaissa on muuan mielenkiintoinen mahdollisuus jokaisen työntekijän irtautua jo tehdystä paikallisesta sopimuksesta. Ote pykälästä alla.&nbsp;Katso erityisesti viimeinen lause: &rdquo; Työntekijällä on kuitenkin oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen sopimuksen soveltamista&rdquo;.</p><p>Kun siis ilmoittaa viimeistään 30.12.2016 työnantajalle, että ei sitoudu työajan pidentämisestä tehtyyn sopimukseen, ei lain mukaan sitä tarvitsekkaan noudattaa.</p><p>Näin tavallinen ihminen tulkitsee lukemaansa tekstiä. Tuomioistuin ottaa viime kädessä kantaa asian merkitykseen.</p><p>Työaikalaki<br />11 &sect;<br />Paikallisen sopimuksen tekeminen<br />Edellä 10 &sect;:ssä tarkoitettu sopimus säännöllisestä työajasta on tehtävä kirjallisesti, jolleivät sopijapuolet pidä sitä tarpeettomana tai jollei työehtosopimuksesta muuta johdu. Jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, se on kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti.<br />Toistaiseksi tehty sopimus voidaan irtisanoa päättymään työajan tasoittumisjakson päättyessä. Irtisanomisaika on kaksi viikkoa, jollei toisin ole sovittu. Vuotta pidempi määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa neljän kuukauden kuluttua sopimuksen tekemisestä niin kuin toistaiseksi tehty sopimus.<br />Edellä 10 &sect;:ssä tarkoitettu työntekijöiden edustajan tekemä sopimus on annettava työntekijöille tiedoksi viimeistään viikkoa ennen sen soveltamisen alkamista. Sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita sopimuksen tehneen työntekijöiden edustajan on katsottava edustavan. Työntekijällä on kuitenkin oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen sopimuksen soveltamista.</p> Otsikon uskallus viittaa siihen, että useilla työpaikoilla vallitsee pelon ilmapiiri ja työnantajalle ei uskalleta esittää juuri aiheellistakaan kritiikkiä saatikka vaatia omia oikeuksiaan.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Syksyn aikana on tehty joitakin paikallisia sopimuksia työajan pidentämisestä työpaikoilla. Työaikalaki on aikoinaan laadittu suojelemaan työntekijöitä työnantajan ja muiden tahojen mielivallalta. Ajantasaisessa työaikalaissa on muuan mielenkiintoinen mahdollisuus jokaisen työntekijän irtautua jo tehdystä paikallisesta sopimuksesta. Ote pykälästä alla. Katso erityisesti viimeinen lause: ” Työntekijällä on kuitenkin oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen sopimuksen soveltamista”.

Kun siis ilmoittaa viimeistään 30.12.2016 työnantajalle, että ei sitoudu työajan pidentämisestä tehtyyn sopimukseen, ei lain mukaan sitä tarvitsekkaan noudattaa.

Näin tavallinen ihminen tulkitsee lukemaansa tekstiä. Tuomioistuin ottaa viime kädessä kantaa asian merkitykseen.

Työaikalaki
11 §
Paikallisen sopimuksen tekeminen
Edellä 10 §:ssä tarkoitettu sopimus säännöllisestä työajasta on tehtävä kirjallisesti, jolleivät sopijapuolet pidä sitä tarpeettomana tai jollei työehtosopimuksesta muuta johdu. Jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, se on kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti.
Toistaiseksi tehty sopimus voidaan irtisanoa päättymään työajan tasoittumisjakson päättyessä. Irtisanomisaika on kaksi viikkoa, jollei toisin ole sovittu. Vuotta pidempi määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa neljän kuukauden kuluttua sopimuksen tekemisestä niin kuin toistaiseksi tehty sopimus.
Edellä 10 §:ssä tarkoitettu työntekijöiden edustajan tekemä sopimus on annettava työntekijöille tiedoksi viimeistään viikkoa ennen sen soveltamisen alkamista. Sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita sopimuksen tehneen työntekijöiden edustajan on katsottava edustavan. Työntekijällä on kuitenkin oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen sopimuksen soveltamista.

Otsikon uskallus viittaa siihen, että useilla työpaikoilla vallitsee pelon ilmapiiri ja työnantajalle ei uskalleta esittää juuri aiheellistakaan kritiikkiä saatikka vaatia omia oikeuksiaan. ]]>
6 http://janneahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228523-uskallatko-noudattaa-lakia#comments Paikallinen sopimus Rohkeus Työaikalaki Työajan pidentäminen Työsopimus Wed, 28 Dec 2016 11:36:29 +0000 Janne Ahonen http://janneahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/228523-uskallatko-noudattaa-lakia
Konkreettinen esimerkki vakituisten työsuhteiden arvosta http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221740-konkreettinen-esimerkki-vakituisten-tyosuhteiden-arvosta <p>Suomessa on monella alalla pitkään uskottu, että tulevaisuuden tehokkuus ja talouskasvu voivat perustua vain &quot;avoimiin suhteisiin&quot;, eli työntekijöiden on suhtauduttava ammattiinsa ikään kuin he olisivat itsenäisiä yrittäjiä, jotka myyvät osaamistaan. Työtehtäviä on ulkoistettu ja työsuhteita muutettu määräaikaisiksi. Puhutaan <strong><em>prekariaatista </em></strong>eli uudesta tilapäisessä työsuhteessa työskentelevien luokasta. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Prekariaatti">https://fi.wikipedia.org/wiki/Prekariaatti</a></p> <p>Paljon on puhuttu säästöistä ja tehokkuudesta, mutta mitä todellisuudessa on tapahtunut? Ainakaan emme ole nähneet minkäänlaista talouskasvua kohta vuosikymmeneen.</p> <p>Kustannusalalta löytyy kaksi esimerkkiä, jotka valottavat tilannetta konkreettisesti.<strong> WSOY</strong>:n uudet omistajat käärivät hihansa ja lähtivät mukaan ulkoistamiskilpailuun toden teolla. Aiemmin jättimäisessä yrityksessä työskentelee nykyään <strong>seitsemän</strong> (7) henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa. Kaikki muut työsuhteet ovat epätyypillisiä, eli &quot;nykyaikaisia&quot;.</p> <p>Linkki taloustietoihin: <a href="http://yritys.taloussanomat.fi/y/werner-soderstrom-osakeyhtio/helsinki/1522079-4/">http://yritys.taloussanomat.fi/y/werner-soderstrom-osakeyhtio/helsinki/1522079-4/</a></p> <p>Toinen perinteinen kustantamo Otava on toiminut täysin toisella tavoin. <strong>Otavalla</strong> on töissä virallisten taloustietojen mukaan yhä <strong>yli tuhat ihmistä</strong> (1079 vuonna 2015).</p> <p>Linkki taloustietoihin:<a href="http://yritys.taloussanomat.fi/y/otava-oy/helsinki/0822255-6/"> http://yritys.taloussanomat.fi/y/otava-oy/helsinki/0822255-6/</a></p> <p>On selvää, ettei seitsemän ihmistä kykene pyörittämään suurta kirjakustantamoa, jos kilpailija tarvitsee samaan aikaan yli tuhat työntekijää. Työsuhteet ovat siis jotain muuta kuin perinteisiä.</p> <p>Vuonna 2010 hupijulkaisu Lehti-lehti pilaili että &quot;WSOY irtisanoo loputkin työntekijänsä&quot;:</p> <p><a href="http://lehtilehti.fi/2010/06/wsoy-irtisanoo-loputkin-tyontekijansa/">http://lehtilehti.fi/2010/06/wsoy-irtisanoo-loputkin-tyontekijansa/</a></p> <p>Otsikko ei ollut kovin harhaanjohtava sikäli, että lähes kaikki työsuhteet todellakin määräaikaistettiin. Tämä tapahtui 2008-2011, jolloin WSOY:n johto lupasi tehostaa yritystä ja muokata sen vastaamaan aikamme vaatimuksia. Irtisanomiset nostivat yritykset osakkeita, vaikka ne laskivat liikevaihtoa ja tulosta. Markkinat siis tulkitsivat niitä ajan tyyliin oikeaksi ratkaisuksi:</p> <p><a href="http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/?klid=1091">http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/?klid=1091</a></p> <p>Mitä sitten WSOY:n rohkeista uudistustoimista on seurannut? Onko niillä saavutettu kasvua tai tehokkuuden lisääntymistä tai tuotettu omistajille huimia voittoja?</p> <p>Vastaus on yksinkertainen: Ei ole.</p> <p>Tuhannen työntekijän Otava on nykyään ylivoimaisesti suurin kustantamo ja tuottaa myös ylivoimaisesti eniten voittoa. Seitsemän hengen hikipaja WSOY on se sijaan tuottanut viimeiset vuodet jatkuvaa tappiota ja liikevaihto on sukeltanut, kuten näkyy kuvasta. Tämä huolimatta siitä, että sillä on tallissaan useita menestyskirjailijoita.</p> <p>Otava on viime vuosina tehnyt keskimäärin voittoa 20 miljoonaa vuodessa, yli 250 miljoonan liikevaihdolla. Samaan aikaan ei WSOY ole päässyt voitolliseen tulokseen koko vuosikymmenellä. Sen 7 työntekijän on vaikea nopeasti kuroa kiinni välimatkaa, kun organisaatiorakenne on kerran ajattu alas.</p> <p>Virállinen selitys on se, että Otava telee voittoa koulukirjoilla, mutta ainakaan Otavan johto ei näytä uskovan, että koulukirjoilla syntyisi vielä aiempaakin suurempaa voittoa, jos niitä tekemässä olisi vain seitsemän henkeä.</p> <p>En tiedä millä tavoin WSOY:tä uudistaneet yritysjohtajat ovat perustelleet työsuhteiden katkaisemisesta koituvia hyötyjä, mutta on helppo ymmärtää millä tavoin niistä koituu haittoja sekä lisäkustannuksia:</p> <p>1. Työntekijöitä varjostaa jatkuva huoli siitä, ettei työsuhdetta jatketa, mikä kuluttaa henkistä energiaa. Tutkimusten mukaan pelot ja huolet saa aikaan jopa suoranaista tyhmistymistä, etenkin kun kyse on taloudellisesta toimeentulosta.</p> <p>2. Kun työnantaja kilpailuttaa jokaisen projektin, se kuluttaa sekä omaa että työntekijöiden aikaa siihen, että projektit kilpailutetaan. Vakituisessa työsuhteessa säästyy aikaa, kun kukin tietää mikä on hänen tehtävänsä ja voidaan keskittyä varsinaiseen osaamiseen.</p> <p>3. Kun työsuhteet ovat epämääräisiä ja määräaikaisia, kuluu ylimääräistä aikaa siihen, että määritellään mikä on kunkin vastuualuetta ja milloin työ on saatettu loppuun tyydyttävällä tavalla. Oman kokemukseni mukaan ulkoistettuihion projekteihin suhtaudutaan kriittisemmin ja niihin vaaditaan naurettavien pikkusyiden vuoksi korjauksia, jotka eivät lopulta merkitse mitään, mutta niihin kuluu aikaa. Asiakas tahtoo tuntea, että on saanut rahoilleen vastinetta ja tilauksen saanut freelanceri haluaa miellyttää asiakasta. Naurettaviin pikku seikkoihin kuluu resursseja, joihin vakituisessa työsuhteessa ei kiinnitettäisi huomiota.</p> <p>4. Epämääräisessä työsuhteessa oleva työntekijä ei uskalla sanoa jos hänen mielestään tehtävänanto tai alkuperäinen suunnitelma on tyhmä, joten lopputulos on yleensä huonompi. Kyse on väliaikaisesta asiakassuhteesta, eikä vuosien yhteistyöhön perustuvasta luottamuksesta, joten tavatessa hymyillään paljon, mutta selän takana haukutaan toisen epäpätevyyttä ja epärealistisia visioita.</p> <p>5. Perinteisessä työsuhteessa henkilöstö työskentelee saman katon alla. Freelancerit sen sijaan muodostavat ryhmiä sähköpostien välityksellä. Valtavasti aikaa kuluu siihen, että kommunikaatiossa on tuntien tai jopa päivien katkoksia, kun yhden työn lomassa ei ehdi vastaamaan toisen projektin sähköposteihin. Tämä viive kumuloituu sen saman tehottomuuden ja ajan haaskauksern kanssa, joka tuhlaantuu työtehtävien kilpailuttamiseen ja erillisten sopimusten laatimiseen ties mistä pikku tehtävästä.</p> <p>6. Useissa väliaikaisissa suhteissa toimivat henkilöt joutuvat toimittamaan verokorttejaan ja henkilötietojaan useisiin paikkoihin, markkinoimaan itseään somessa, kokoamaan portfolioita, hakemaan avustuksia, osallistumaan hyödyttömiin haastatteluihin ja laatimaan selvityksiä työstä jonka he ovat tehneet. Kaikkeen tällaiseen ylimääräiseen säätämiseen ja asiakassuhteiden ylläpitämiseen kuluu aikaa, mikä on pois oikeasta kansantuotetta lisäävästä työstä. Todennäköisesti säästöjä ei synny edes työnantajalle, sillä varsinaisen suunnittelu- ja johtamistyönsä sijasta esimiehet joutuvat yhä useammin perehdyttämään uusia, jatkuvasti vaihtuvia ihmisiä sellaisiin töihin, joissa mitään perehdyttämistä ei tarvittaisi, jos asemassa olisi vakituinen henkilö.</p> <p>7. Pitkään yhdessä työskentelevät ihmiset oppivat jakamaan vastuuta sen mukaan kuka osaa mitäkin parhaiten sekä tukemaan toisiaan niin työn kuin yksityiselämänkin haasteissa. Pitkään yhdessä työskennellyt tiimi pystyy aivan erilaiseen tehokkuuteen kuin nopeasti yhteen kasattu yksikkö, jossa aikaa kuluu paljon pelkästään tutustumiseen. Kirjailijalle esimerkiksi olisi suurta hyötyä siitä, että hän voisi luottaa kustannustoimittajaan tai kansitaiteen tekijään tai niihin ihmisiin, jotka kirjaa markkinoivat. Nykyään aivan liikaa jätetään sattuman varaan, kun ihmisiä törmäytetään keskenään toivoen maagisia innovaatioita ja synergiaetuja, joiden taustalla ei useammin edes ole muutosta, vaan työrauhaa ja jatkuvuutta.</p> <p>8. Kun työsuhteet perustuvat itsensä markkinoimiseen ja sosiaalisiin taitoihin, avataan pelitilaa narsisteille ja muille itseensä liikaa uskoville ihmisille, jotka puhuvat itselleen parhaat työtehtävät ja parhaat palkkiot, mutta eivät kuitenkaan lunasta omia puheitaan. Vaikka muutaman pettymyksen jälkeen työnantaja lopettaisi yhteistyön, on todennäköistä että tilalle palkataan joku uusi henkilö, jonka paras osaaminen on itsensä markkinoimisessa. Samaan aikaan työssään tunnollisemmat ja taitavammat, mutta luonteeltaan vaatimattomat ihmiset joutuvat tuhlaamaan voimiaan siihen, että kehittyisivät ulospäinsuuntautuneiksi ja reippaiksi, jotta saisivat hetken tehdä työtä, jossa reippaudesta ei ole mitään hyötyä.</p> <p>9. Sitoutuminen ja lojaalisuus. Vakituisessa työsuhteessa on helpompi luoda me-henkeä ja sitouttaa työntekijät siihen ajatukseen, että he saavat olla osa suurta perhettä, joka yhdessä saa aikaan jotakin merkityksellistä. Lisöksi, jos epämääräisessä työsuhteessa oleva henkilö keksin jonkin uuden keinon tehostaa työtä, hänen on vaikeampi tuoda esille ideaansa, koska ei ole mitään takeita siitä, että työnantaja olisi hänelle kiitollinen. Johtajien ja omistajien voi myös olla vaikeampi ottaa vastaan muutosehdotuksia tai kritiikkiä, jos sen antaa joku johon he ovat tutustuneet vain pikaisesti.</p> <p>10. Väsymys. On vaikea perustella sitä, miten paljon jatkuva muutos ja epävarmuus vie voimavaroja. On havaittu, että asunnosta toiseen muuttaminen on kuormittavuudessaan verrattavissa läheisen ihmisen kuolemaan. Tiedetään myös, että usein muuttaneet lapset menestyvät heikommin koulussa ja myöhemmässä elämässään. Kun me edellytämme ihmisiä sopeutumaan jatkuviin muutoksiin, se näkyy tietenkin hyvin eri tavalla erilaisten ihmisten työkyvyssä. Silti nekin, jotka pystyvät selviytymään kunnialla toistuvista suurista muutoksista, tuntevat usein valtaisaa väsymystä. He pääsevät siitä yli, mutta se ei voi olla vaikuttamatta heidän suoritukseensa. Ja se puolestaan ei voi olla näkymättä yritystemme menestyksessä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on monella alalla pitkään uskottu, että tulevaisuuden tehokkuus ja talouskasvu voivat perustua vain "avoimiin suhteisiin", eli työntekijöiden on suhtauduttava ammattiinsa ikään kuin he olisivat itsenäisiä yrittäjiä, jotka myyvät osaamistaan. Työtehtäviä on ulkoistettu ja työsuhteita muutettu määräaikaisiksi. Puhutaan prekariaatista eli uudesta tilapäisessä työsuhteessa työskentelevien luokasta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Prekariaatti

Paljon on puhuttu säästöistä ja tehokkuudesta, mutta mitä todellisuudessa on tapahtunut? Ainakaan emme ole nähneet minkäänlaista talouskasvua kohta vuosikymmeneen.

Kustannusalalta löytyy kaksi esimerkkiä, jotka valottavat tilannetta konkreettisesti. WSOY:n uudet omistajat käärivät hihansa ja lähtivät mukaan ulkoistamiskilpailuun toden teolla. Aiemmin jättimäisessä yrityksessä työskentelee nykyään seitsemän (7) henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa. Kaikki muut työsuhteet ovat epätyypillisiä, eli "nykyaikaisia".

Linkki taloustietoihin: http://yritys.taloussanomat.fi/y/werner-soderstrom-osakeyhtio/helsinki/1522079-4/

Toinen perinteinen kustantamo Otava on toiminut täysin toisella tavoin. Otavalla on töissä virallisten taloustietojen mukaan yhä yli tuhat ihmistä (1079 vuonna 2015).

Linkki taloustietoihin: http://yritys.taloussanomat.fi/y/otava-oy/helsinki/0822255-6/

On selvää, ettei seitsemän ihmistä kykene pyörittämään suurta kirjakustantamoa, jos kilpailija tarvitsee samaan aikaan yli tuhat työntekijää. Työsuhteet ovat siis jotain muuta kuin perinteisiä.

Vuonna 2010 hupijulkaisu Lehti-lehti pilaili että "WSOY irtisanoo loputkin työntekijänsä":

http://lehtilehti.fi/2010/06/wsoy-irtisanoo-loputkin-tyontekijansa/

Otsikko ei ollut kovin harhaanjohtava sikäli, että lähes kaikki työsuhteet todellakin määräaikaistettiin. Tämä tapahtui 2008-2011, jolloin WSOY:n johto lupasi tehostaa yritystä ja muokata sen vastaamaan aikamme vaatimuksia. Irtisanomiset nostivat yritykset osakkeita, vaikka ne laskivat liikevaihtoa ja tulosta. Markkinat siis tulkitsivat niitä ajan tyyliin oikeaksi ratkaisuksi:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/?klid=1091

Mitä sitten WSOY:n rohkeista uudistustoimista on seurannut? Onko niillä saavutettu kasvua tai tehokkuuden lisääntymistä tai tuotettu omistajille huimia voittoja?

Vastaus on yksinkertainen: Ei ole.

Tuhannen työntekijän Otava on nykyään ylivoimaisesti suurin kustantamo ja tuottaa myös ylivoimaisesti eniten voittoa. Seitsemän hengen hikipaja WSOY on se sijaan tuottanut viimeiset vuodet jatkuvaa tappiota ja liikevaihto on sukeltanut, kuten näkyy kuvasta. Tämä huolimatta siitä, että sillä on tallissaan useita menestyskirjailijoita.

Otava on viime vuosina tehnyt keskimäärin voittoa 20 miljoonaa vuodessa, yli 250 miljoonan liikevaihdolla. Samaan aikaan ei WSOY ole päässyt voitolliseen tulokseen koko vuosikymmenellä. Sen 7 työntekijän on vaikea nopeasti kuroa kiinni välimatkaa, kun organisaatiorakenne on kerran ajattu alas.

Virállinen selitys on se, että Otava telee voittoa koulukirjoilla, mutta ainakaan Otavan johto ei näytä uskovan, että koulukirjoilla syntyisi vielä aiempaakin suurempaa voittoa, jos niitä tekemässä olisi vain seitsemän henkeä.

En tiedä millä tavoin WSOY:tä uudistaneet yritysjohtajat ovat perustelleet työsuhteiden katkaisemisesta koituvia hyötyjä, mutta on helppo ymmärtää millä tavoin niistä koituu haittoja sekä lisäkustannuksia:

1. Työntekijöitä varjostaa jatkuva huoli siitä, ettei työsuhdetta jatketa, mikä kuluttaa henkistä energiaa. Tutkimusten mukaan pelot ja huolet saa aikaan jopa suoranaista tyhmistymistä, etenkin kun kyse on taloudellisesta toimeentulosta.

2. Kun työnantaja kilpailuttaa jokaisen projektin, se kuluttaa sekä omaa että työntekijöiden aikaa siihen, että projektit kilpailutetaan. Vakituisessa työsuhteessa säästyy aikaa, kun kukin tietää mikä on hänen tehtävänsä ja voidaan keskittyä varsinaiseen osaamiseen.

3. Kun työsuhteet ovat epämääräisiä ja määräaikaisia, kuluu ylimääräistä aikaa siihen, että määritellään mikä on kunkin vastuualuetta ja milloin työ on saatettu loppuun tyydyttävällä tavalla. Oman kokemukseni mukaan ulkoistettuihion projekteihin suhtaudutaan kriittisemmin ja niihin vaaditaan naurettavien pikkusyiden vuoksi korjauksia, jotka eivät lopulta merkitse mitään, mutta niihin kuluu aikaa. Asiakas tahtoo tuntea, että on saanut rahoilleen vastinetta ja tilauksen saanut freelanceri haluaa miellyttää asiakasta. Naurettaviin pikku seikkoihin kuluu resursseja, joihin vakituisessa työsuhteessa ei kiinnitettäisi huomiota.

4. Epämääräisessä työsuhteessa oleva työntekijä ei uskalla sanoa jos hänen mielestään tehtävänanto tai alkuperäinen suunnitelma on tyhmä, joten lopputulos on yleensä huonompi. Kyse on väliaikaisesta asiakassuhteesta, eikä vuosien yhteistyöhön perustuvasta luottamuksesta, joten tavatessa hymyillään paljon, mutta selän takana haukutaan toisen epäpätevyyttä ja epärealistisia visioita.

5. Perinteisessä työsuhteessa henkilöstö työskentelee saman katon alla. Freelancerit sen sijaan muodostavat ryhmiä sähköpostien välityksellä. Valtavasti aikaa kuluu siihen, että kommunikaatiossa on tuntien tai jopa päivien katkoksia, kun yhden työn lomassa ei ehdi vastaamaan toisen projektin sähköposteihin. Tämä viive kumuloituu sen saman tehottomuuden ja ajan haaskauksern kanssa, joka tuhlaantuu työtehtävien kilpailuttamiseen ja erillisten sopimusten laatimiseen ties mistä pikku tehtävästä.

6. Useissa väliaikaisissa suhteissa toimivat henkilöt joutuvat toimittamaan verokorttejaan ja henkilötietojaan useisiin paikkoihin, markkinoimaan itseään somessa, kokoamaan portfolioita, hakemaan avustuksia, osallistumaan hyödyttömiin haastatteluihin ja laatimaan selvityksiä työstä jonka he ovat tehneet. Kaikkeen tällaiseen ylimääräiseen säätämiseen ja asiakassuhteiden ylläpitämiseen kuluu aikaa, mikä on pois oikeasta kansantuotetta lisäävästä työstä. Todennäköisesti säästöjä ei synny edes työnantajalle, sillä varsinaisen suunnittelu- ja johtamistyönsä sijasta esimiehet joutuvat yhä useammin perehdyttämään uusia, jatkuvasti vaihtuvia ihmisiä sellaisiin töihin, joissa mitään perehdyttämistä ei tarvittaisi, jos asemassa olisi vakituinen henkilö.

7. Pitkään yhdessä työskentelevät ihmiset oppivat jakamaan vastuuta sen mukaan kuka osaa mitäkin parhaiten sekä tukemaan toisiaan niin työn kuin yksityiselämänkin haasteissa. Pitkään yhdessä työskennellyt tiimi pystyy aivan erilaiseen tehokkuuteen kuin nopeasti yhteen kasattu yksikkö, jossa aikaa kuluu paljon pelkästään tutustumiseen. Kirjailijalle esimerkiksi olisi suurta hyötyä siitä, että hän voisi luottaa kustannustoimittajaan tai kansitaiteen tekijään tai niihin ihmisiin, jotka kirjaa markkinoivat. Nykyään aivan liikaa jätetään sattuman varaan, kun ihmisiä törmäytetään keskenään toivoen maagisia innovaatioita ja synergiaetuja, joiden taustalla ei useammin edes ole muutosta, vaan työrauhaa ja jatkuvuutta.

8. Kun työsuhteet perustuvat itsensä markkinoimiseen ja sosiaalisiin taitoihin, avataan pelitilaa narsisteille ja muille itseensä liikaa uskoville ihmisille, jotka puhuvat itselleen parhaat työtehtävät ja parhaat palkkiot, mutta eivät kuitenkaan lunasta omia puheitaan. Vaikka muutaman pettymyksen jälkeen työnantaja lopettaisi yhteistyön, on todennäköistä että tilalle palkataan joku uusi henkilö, jonka paras osaaminen on itsensä markkinoimisessa. Samaan aikaan työssään tunnollisemmat ja taitavammat, mutta luonteeltaan vaatimattomat ihmiset joutuvat tuhlaamaan voimiaan siihen, että kehittyisivät ulospäinsuuntautuneiksi ja reippaiksi, jotta saisivat hetken tehdä työtä, jossa reippaudesta ei ole mitään hyötyä.

9. Sitoutuminen ja lojaalisuus. Vakituisessa työsuhteessa on helpompi luoda me-henkeä ja sitouttaa työntekijät siihen ajatukseen, että he saavat olla osa suurta perhettä, joka yhdessä saa aikaan jotakin merkityksellistä. Lisöksi, jos epämääräisessä työsuhteessa oleva henkilö keksin jonkin uuden keinon tehostaa työtä, hänen on vaikeampi tuoda esille ideaansa, koska ei ole mitään takeita siitä, että työnantaja olisi hänelle kiitollinen. Johtajien ja omistajien voi myös olla vaikeampi ottaa vastaan muutosehdotuksia tai kritiikkiä, jos sen antaa joku johon he ovat tutustuneet vain pikaisesti.

10. Väsymys. On vaikea perustella sitä, miten paljon jatkuva muutos ja epävarmuus vie voimavaroja. On havaittu, että asunnosta toiseen muuttaminen on kuormittavuudessaan verrattavissa läheisen ihmisen kuolemaan. Tiedetään myös, että usein muuttaneet lapset menestyvät heikommin koulussa ja myöhemmässä elämässään. Kun me edellytämme ihmisiä sopeutumaan jatkuviin muutoksiin, se näkyy tietenkin hyvin eri tavalla erilaisten ihmisten työkyvyssä. Silti nekin, jotka pystyvät selviytymään kunnialla toistuvista suurista muutoksista, tuntevat usein valtaisaa väsymystä. He pääsevät siitä yli, mutta se ei voi olla vaikuttamatta heidän suoritukseensa. Ja se puolestaan ei voi olla näkymättä yritystemme menestyksessä.

]]>
1 http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221740-konkreettinen-esimerkki-vakituisten-tyosuhteiden-arvosta#comments Kirjallisuus Reaalinen talouskasvu Työhyvinvointi Työsopimus Työssä jaksaminen Wed, 24 Aug 2016 11:15:48 +0000 Juho Nieminen http://juhonieminen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221740-konkreettinen-esimerkki-vakituisten-tyosuhteiden-arvosta
Työelämän on aika uudistua palkkauksen osalta http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221157-tyoelaman-on-aika-uudistua-palkkauksen-osalta <p>Olen miettinyt työntekijöiden palkan lisiä ja olen joutunut vähän pehmentämään kantaani sunnuntailisien romuttamista kohtaan. Kaikkien etu olisi mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä sopimuskirja palkkojen osalta joka alalla, jos ei ole kyse henkilökohtaisesti neuvoteltavista palkkioista.</p><p>Olisi parempi että kuukausipalkkaosuutta tai tuntipalkkaa nostettaisiin ja otettaisiin pyhälisät ja ehkä iltalisätkin pois.</p><p><strong>Työelämä tulee muuttumaan yhä enemmän siihen suuntaan, että tehdään töitä silloin kuin niitä on. Ja jos töitä ei ole paljon jää työaika vähemmäksi, jolloin on tärkeää että työntekijöiden minimipalkka on myös kunnossa.</strong></p><p>Maksetaan palkka ainoastaan tehdystä työstä ja lisien merkitystä palkan osana tulee vähentää ja ehkä lisät olisi syytä poistaa vallan.</p><p>Yövuorolisä on perustelluin haittalisä, koska silloin ei ole ihmiselle luonnollinen aika olla töissä. Toisaalta kolmivuorotyön ilta- ja yölisät sekä viikonloppulisät voisi liittää kolmivuoroon sitoutuneen työntekijän parempaan peruspalkkaan.</p><p>Esimerkiksi peruspalkka on nyt 12 euroa tunti ja KTA (keskituntiansio) on lisien kanssa noin 15 euroa tunti kolmivuorotyössä. Sitten tehdään uusi sopimus ja kaikki työaikalisät poistuvat paitsi viikkoylityötunnit 40 tunnin jälkeen. Viikkoylityörajan ylittäessä maksettaisiin kahdelta ekalta tunnilta 50 prosentin korotus ja 42 viikkotunnin jälkeen 100 prosentin korotus. Peruspalkka tässä olisi uuden sopimuksen myötä katkeattomassa kolmivuorotyössä 20 euroa tunti, kun vuosilomaa olisi ilman lomarahoja 6 viikkoa eli 46 työviikkoa vuodessa, josta seuraa vuosiansioksi ilman ylitöitä 36800 euroa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen miettinyt työntekijöiden palkan lisiä ja olen joutunut vähän pehmentämään kantaani sunnuntailisien romuttamista kohtaan. Kaikkien etu olisi mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä sopimuskirja palkkojen osalta joka alalla, jos ei ole kyse henkilökohtaisesti neuvoteltavista palkkioista.

Olisi parempi että kuukausipalkkaosuutta tai tuntipalkkaa nostettaisiin ja otettaisiin pyhälisät ja ehkä iltalisätkin pois.

Työelämä tulee muuttumaan yhä enemmän siihen suuntaan, että tehdään töitä silloin kuin niitä on. Ja jos töitä ei ole paljon jää työaika vähemmäksi, jolloin on tärkeää että työntekijöiden minimipalkka on myös kunnossa.

Maksetaan palkka ainoastaan tehdystä työstä ja lisien merkitystä palkan osana tulee vähentää ja ehkä lisät olisi syytä poistaa vallan.

Yövuorolisä on perustelluin haittalisä, koska silloin ei ole ihmiselle luonnollinen aika olla töissä. Toisaalta kolmivuorotyön ilta- ja yölisät sekä viikonloppulisät voisi liittää kolmivuoroon sitoutuneen työntekijän parempaan peruspalkkaan.

Esimerkiksi peruspalkka on nyt 12 euroa tunti ja KTA (keskituntiansio) on lisien kanssa noin 15 euroa tunti kolmivuorotyössä. Sitten tehdään uusi sopimus ja kaikki työaikalisät poistuvat paitsi viikkoylityötunnit 40 tunnin jälkeen. Viikkoylityörajan ylittäessä maksettaisiin kahdelta ekalta tunnilta 50 prosentin korotus ja 42 viikkotunnin jälkeen 100 prosentin korotus. Peruspalkka tässä olisi uuden sopimuksen myötä katkeattomassa kolmivuorotyössä 20 euroa tunti, kun vuosilomaa olisi ilman lomarahoja 6 viikkoa eli 46 työviikkoa vuodessa, josta seuraa vuosiansioksi ilman ylitöitä 36800 euroa.

]]>
0 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221157-tyoelaman-on-aika-uudistua-palkkauksen-osalta#comments Sunnuntailisät Työelämä Työsopimus Thu, 11 Aug 2016 16:09:52 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221157-tyoelaman-on-aika-uudistua-palkkauksen-osalta
Tarina kahden kerroksen työsuhteista http://lukaskorpelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218136-tarina-kahden-kerroksen-tyosuhteista <p>Kerron teille tarinan. Tarina sijoittuu niemeltämainitsemattomaan valtion tutkimuslaitokseen, mutta sama tarina toistuu lukemattomissa muissakin työpaikoissa ympäri Suomea.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Työpaikan työntekijöistä osa toimii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja osa määräaikaisissa. Monet näistä määräaikaisissa työsuhteissa olevista ovat kuitenkin käytännössä vakinaisia työntekijöitä, joiden merkitys työpaikalla on verrannollinen vakinaisissa työsuhteissa työskenteleviin, mutta heidän määräaikaisia työsopimuksiaan vain ketjutetaan.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Syy ketjutukseen on korkeampi irtisanomissuoja, joka liittyy vakinaisiin työsuhteisiin. Tämä tulee työehtosopimuksesta. Työnantajat välttelevät vakinaisten työsuhteiden solmimista, sillä olosuhteiden muuttuessa työntekijöiden irtisanominen vakinaisista työsuhteista tulee kalliiksi.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Tarinamme työntekijälle tämä aiheuttaa ylimääräistä stressiä, sillä työsopimus täytyy uusia säännöllisen epäsäännöllisesti määräajaksi kerrallaan, vaikka työ on luonteeltaan jatkuvaa. Joskus täytyy jopa hakea samaa työtä näennäisesti avoimen haun kautta.</em></p><p>&nbsp;</p><p>Tämä teettää myös ylimääräistä työtä organisaation hallinnolle uusia sopimuksia ja hakuja pyöritellessä, mikä on budjettinäkökulmasta pois laitoksen varsinaisesta tehtävästä, tutkimuksesta.</p><p>Työsopimuslaki kieltää periaatteessa pysyvän työvoimatarpeen määräaikaisen ketjutuksen (<a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#a55-2001">luku 1, 3&sect;</a>), mutta hataralla pykälällä ei juurikaan ole merkitystä. Jos kerran nämä työntekijät ovat todellisuudessa jatkuvasti työsuhteessa, voisiko heille mahdollistaa jatkuva työsopimus irtisanomissuojan pysyessä lähempänä määräaikaisten tasoa? Toki korkea irtisanomissuoja on kiva asia, mutta se myös nostaa työllistämisen riskiä ja kustannuksia, jolloin ihmisiä palkataan vähemmän.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Palataan tarinaan. Maan hallituksen leikkausvimma johti siihen, että kyseisen tutkimuslaitoksen budjettia oli leikattu ja lisää leikkauksia oli vielä tulossa &ndash; vuoden lopussakaan ei ollut olemassa vielä budjettia alkavalle vuodelle. Leikkausten ja budjetillisten epävarmuuksien vuoksi tutkimuslaitoksen täytyi vähentää henkilöstöä. Tämä kävi niinkin karusti, että jätettiin vain uusimatta päättyvät määräaikaiset työsuhteet. Tämä siitä huolimatta, että osa määräaikaisista saattoi olla laitoksen toiminnalle tärkeämpiä kuin osa vakinaisista &ndash; perusteena ei ollut tarve tai suoriutuvuus vaan työsopimuksen laatu. Sokea leikkuri, joka on juustohöylääkin huonompi, sillä potkut eivät kohdistuneet tasaisesti, vaan joistakin työskentelyryhmistä lähti puolet tekijöistä pihalle ja joistakin ei yhtään. Yt-neuvotteluissa olisi sentään voinut arvioida työntekijöiden tarpeellisuutta ja järkevöittää irtisanomisia, mutta se taas on raskas prosessi, jota halutaan välttää. Siis määräaikaiset pihalle. Näin kävi myös tarinamme työntekijälle.</em></p><p><em>Ai niin, mainitsinko, että nämä työntekijät tuppaavat keskimäärin olemaan nuoria naisia, kuten oli myös tämän tarinan työntekijämme? Naiset ovat yliedustettuina määräaikaisissa työsuhteissa. Että kiitos vain siitä yhdenvertaisuudestakin&hellip;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Tilanne, jossa työehtosopimuksessa on tehty suuri ero työsuhteiden kustannuksissa perustuen sopimuksen voimassaoloaikaan, saa aikaan jaon kahden kerroksen työntekijöihin samassa työpaikassa, koska kaikkia ei ole varaa vakinaistaa. Tiukan kahtiajakavan leikkurin väärälle puolelle jäävän työntekijän työsuhde on selkeästi huonompi kuin sen vähän onnekkaamman. Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että viiden vuoden ketjutuksen jälkeen työntekijän työsuhde lopetetaan, koska ei voida vakinaistaa, muttei voida jatkaa ketjuttamistakaan.</p><p><strong>Teesi:&nbsp;</strong>Eikö olisi parempi mahdollistaa tarkoituksenmukaiset työsuhteet? Joku tähän väittänee vastaan, että &rdquo;eikö tässä vain heikennetä irtisanomissuojaa, joka ei ole keneltäkään pois?&rdquo;. Erityisosaajien palkkaamiseen varmasti tarvitaankin korkeita irtisanomissuojia työsopimuksissa, mutta vähän tavallisemmille tai aloitteleville työntekijöille kaikki-tai-ei-mitään -malli ja ennalta määrätyt irtisanomissuojan tasot tekevät ikävää jälkeä, kuten näimme, ja pahimmillaan johtavat työntekijöiden työttömyyteen. Itse valitsisin enemmän joustoa ja sopimisen varaa sopimuksiin ja enemmän turvaa ihmisten toimeentuloon valtion puolelta. Myöskään määräaikaisuuksia ei tarvitsisi enää käyttää kiertokeinona eikä niiden käyttöä tarvitsisi perustella viranomaisille.</p><p>Ps. Sukupuoliaspektiin auttaisi lisäksi se, että vanhemmuuden kustannukset tulisi suoraan Kelan maksettavaksi, jolloin lievennetään työnantajalle koituvaa taloudellista riskiä raskaaksi tulevasta naisesta.</p><p>&nbsp;</p><p>(Alkuperäinen kirjoitus blogissa:&nbsp;<a href="http://korpelainen.fi/2016/06/07/tarina-kahden-kerroksen-tyosuhteista/">http://korpelainen.fi/2016/06/07/tarina-kahden-kerroksen-tyosuhteista/</a>&nbsp;)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kerron teille tarinan. Tarina sijoittuu niemeltämainitsemattomaan valtion tutkimuslaitokseen, mutta sama tarina toistuu lukemattomissa muissakin työpaikoissa ympäri Suomea.

 

Työpaikan työntekijöistä osa toimii toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja osa määräaikaisissa. Monet näistä määräaikaisissa työsuhteissa olevista ovat kuitenkin käytännössä vakinaisia työntekijöitä, joiden merkitys työpaikalla on verrannollinen vakinaisissa työsuhteissa työskenteleviin, mutta heidän määräaikaisia työsopimuksiaan vain ketjutetaan.

 

Syy ketjutukseen on korkeampi irtisanomissuoja, joka liittyy vakinaisiin työsuhteisiin. Tämä tulee työehtosopimuksesta. Työnantajat välttelevät vakinaisten työsuhteiden solmimista, sillä olosuhteiden muuttuessa työntekijöiden irtisanominen vakinaisista työsuhteista tulee kalliiksi.

 

Tarinamme työntekijälle tämä aiheuttaa ylimääräistä stressiä, sillä työsopimus täytyy uusia säännöllisen epäsäännöllisesti määräajaksi kerrallaan, vaikka työ on luonteeltaan jatkuvaa. Joskus täytyy jopa hakea samaa työtä näennäisesti avoimen haun kautta.

 

Tämä teettää myös ylimääräistä työtä organisaation hallinnolle uusia sopimuksia ja hakuja pyöritellessä, mikä on budjettinäkökulmasta pois laitoksen varsinaisesta tehtävästä, tutkimuksesta.

Työsopimuslaki kieltää periaatteessa pysyvän työvoimatarpeen määräaikaisen ketjutuksen (luku 1, 3§), mutta hataralla pykälällä ei juurikaan ole merkitystä. Jos kerran nämä työntekijät ovat todellisuudessa jatkuvasti työsuhteessa, voisiko heille mahdollistaa jatkuva työsopimus irtisanomissuojan pysyessä lähempänä määräaikaisten tasoa? Toki korkea irtisanomissuoja on kiva asia, mutta se myös nostaa työllistämisen riskiä ja kustannuksia, jolloin ihmisiä palkataan vähemmän.

 

Palataan tarinaan. Maan hallituksen leikkausvimma johti siihen, että kyseisen tutkimuslaitoksen budjettia oli leikattu ja lisää leikkauksia oli vielä tulossa – vuoden lopussakaan ei ollut olemassa vielä budjettia alkavalle vuodelle. Leikkausten ja budjetillisten epävarmuuksien vuoksi tutkimuslaitoksen täytyi vähentää henkilöstöä. Tämä kävi niinkin karusti, että jätettiin vain uusimatta päättyvät määräaikaiset työsuhteet. Tämä siitä huolimatta, että osa määräaikaisista saattoi olla laitoksen toiminnalle tärkeämpiä kuin osa vakinaisista – perusteena ei ollut tarve tai suoriutuvuus vaan työsopimuksen laatu. Sokea leikkuri, joka on juustohöylääkin huonompi, sillä potkut eivät kohdistuneet tasaisesti, vaan joistakin työskentelyryhmistä lähti puolet tekijöistä pihalle ja joistakin ei yhtään. Yt-neuvotteluissa olisi sentään voinut arvioida työntekijöiden tarpeellisuutta ja järkevöittää irtisanomisia, mutta se taas on raskas prosessi, jota halutaan välttää. Siis määräaikaiset pihalle. Näin kävi myös tarinamme työntekijälle.

Ai niin, mainitsinko, että nämä työntekijät tuppaavat keskimäärin olemaan nuoria naisia, kuten oli myös tämän tarinan työntekijämme? Naiset ovat yliedustettuina määräaikaisissa työsuhteissa. Että kiitos vain siitä yhdenvertaisuudestakin…

 

Tilanne, jossa työehtosopimuksessa on tehty suuri ero työsuhteiden kustannuksissa perustuen sopimuksen voimassaoloaikaan, saa aikaan jaon kahden kerroksen työntekijöihin samassa työpaikassa, koska kaikkia ei ole varaa vakinaistaa. Tiukan kahtiajakavan leikkurin väärälle puolelle jäävän työntekijän työsuhde on selkeästi huonompi kuin sen vähän onnekkaamman. Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että viiden vuoden ketjutuksen jälkeen työntekijän työsuhde lopetetaan, koska ei voida vakinaistaa, muttei voida jatkaa ketjuttamistakaan.

Teesi: Eikö olisi parempi mahdollistaa tarkoituksenmukaiset työsuhteet? Joku tähän väittänee vastaan, että ”eikö tässä vain heikennetä irtisanomissuojaa, joka ei ole keneltäkään pois?”. Erityisosaajien palkkaamiseen varmasti tarvitaankin korkeita irtisanomissuojia työsopimuksissa, mutta vähän tavallisemmille tai aloitteleville työntekijöille kaikki-tai-ei-mitään -malli ja ennalta määrätyt irtisanomissuojan tasot tekevät ikävää jälkeä, kuten näimme, ja pahimmillaan johtavat työntekijöiden työttömyyteen. Itse valitsisin enemmän joustoa ja sopimisen varaa sopimuksiin ja enemmän turvaa ihmisten toimeentuloon valtion puolelta. Myöskään määräaikaisuuksia ei tarvitsisi enää käyttää kiertokeinona eikä niiden käyttöä tarvitsisi perustella viranomaisille.

Ps. Sukupuoliaspektiin auttaisi lisäksi se, että vanhemmuuden kustannukset tulisi suoraan Kelan maksettavaksi, jolloin lievennetään työnantajalle koituvaa taloudellista riskiä raskaaksi tulevasta naisesta.

 

(Alkuperäinen kirjoitus blogissa: http://korpelainen.fi/2016/06/07/tarina-kahden-kerroksen-tyosuhteista/ )

]]>
4 http://lukaskorpelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218136-tarina-kahden-kerroksen-tyosuhteista#comments Määräaikaisuus Työehtojen heikennykset Työehtosopimukset Työelämän tasa-arvo Työsopimus Wed, 08 Jun 2016 10:00:00 +0000 Lukas Korpelainen http://lukaskorpelainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/218136-tarina-kahden-kerroksen-tyosuhteista
Sumalaiset orjamarkkinat http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213235-sumalaiset-orjamarkkinat <p>Sanoutukaamme irti, työntekijät ammattiliitoista ja työnantajat omista järjestöistään. &nbsp;Tänään on orjamarkkinat. &nbsp;Hallitus, EK &nbsp;ja ammattiliitot sopivat ja määräävät tänään jopa siitä, mitä minä saisin työnantajani kanssa kahden kesken sopia. &nbsp; Huominen ei ole valoisa jos näin jatkamme.</p><p>Mikäli vuoden päästä huomaamme ettemme pärjää ilman nykyistä AY-sopimiskulttuuria, olemme kurjuutemme ansainneet.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sanoutukaamme irti, työntekijät ammattiliitoista ja työnantajat omista järjestöistään.  Tänään on orjamarkkinat.  Hallitus, EK  ja ammattiliitot sopivat ja määräävät tänään jopa siitä, mitä minä saisin työnantajani kanssa kahden kesken sopia.   Huominen ei ole valoisa jos näin jatkamme.

Mikäli vuoden päästä huomaamme ettemme pärjää ilman nykyistä AY-sopimiskulttuuria, olemme kurjuutemme ansainneet.

]]>
6 http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213235-sumalaiset-orjamarkkinat#comments Työsopimus Mon, 07 Mar 2016 15:00:01 +0000 Jarmo Lauros http://jarmolauros.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213235-sumalaiset-orjamarkkinat
Kun piru lukee raamattua http://thomaselfgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204750-kun-piru-lukee-raamattua <p>Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näin sanoo perustuslaki siinä määrin selkosuomeksi, ettei sitä voi väärinkään ymmärtää ja toisinkaan soveltaa.</p><p>Ennen kuin menen kirjoitukseni pääasiaan, vielä muutama muu perustieto. Toinen koskee työntekijän oikeuksia ja toinen yhdenvertaisuutta työelämässä.</p><p>Työsopimuslaki velvoittaa työnantajaa kohtelemaan työntekijöitään tasapuolisesti. Palkka maksetaan vähintään työehtosopimuksen mukaisena ja jos sellaista ei ole, vähintään määrittelemättömän &quot;vähimmäispalkan&quot; verran.</p><p>Yhdenvertaisuuslaki on sekä oikein- että väärinpäin luettuna samansisältöinen. Pääsäännön mukaan työntekijät ovat yhdenvertaisia ja viranomaisen velvollisuus on edistää sen toteutuminen. Lain 2. luku koskee yhdenvertaisuuden edistämistä, 3. luku syrjintäkieltoa. Selkosuomeksi nekin on kirjoitettu.</p><p>Sakari Timonen kirjoittaa tämän päivän <a href="http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/">blogissaan</a> palkattoman työn ilosta: <em>on käsittämätöntä miten joku voi olla kelvollinen tekemään työtä, mutta kelvoton saamaan työstään palkkaa</em>. Hän viittaa kirjoituksessaan tapaukseen, jossa työntekijöitä välittävä yritys hakee palvelukseensa reipasta ja asiakaspalveluhenkistä HR-harjoittelijaa, jolle ei makseta palkkaa. Tätä edeltävässä blogissaan hän kirjoitti hikipajojen onnelasta. Mielenterveyskuntoutujille maksetaan työstä 12 euron päiväkorvaus.</p><p>Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat vääntäneet minulle rautalangasta selityksiä miksi kuntoutuville ei tarvitse maksaa palkkaa. Likimain samoilla rautalankamalleilla on vakuuteltu työharjoittelun suurta merkitystä. Niin suuri se muka on, ettei siitä tarvitse maksaa palkkaa. Onko se jopa niin suuri, että pian harjoittelijat joutuvat maksamaan työnantajalle? Nähtäväksi jää, enkä ihmettelisi jos näin kävisi.</p><p>Oikein sydäntä lämmittää kun kuuntelee palkattoman työn kannattajia. Palkatonta työtä tarjoavat työnantajat ovat hyvällä asialla. Niitä välittävät kunnan virkamiehet samoin. Palkatonta työtä vastustavat ovat pahiksia.</p><p>Takaisin lainsäädäntöön. Sanonta <em>lukee kuin piru raamattua</em>, tarkoittaa lukutapaa, jossa suurennuslasilla haetaan vain omaa näkökantaa puoltavat kohdat. Kun niitä ei löydy ja kun porsaanreiätkin ovat liian pieniä, perusteellaan tulkintaa epämääräisellä lakiakin korkeammalla moraalilla.</p><p>Luetaan ja tulkitaan lakeja miten tahansa, juuri tässä asiassa jää käteen vain yksi kysymys - se jonka Sakari Timonen jo esitti: miten joku voi olla kelvollinen tekemään työtä, mutta kelvoton saamaan työstään palkkaa? No siten, että lukee lakia kuin piru lukee raamattua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näin sanoo perustuslaki siinä määrin selkosuomeksi, ettei sitä voi väärinkään ymmärtää ja toisinkaan soveltaa.

Ennen kuin menen kirjoitukseni pääasiaan, vielä muutama muu perustieto. Toinen koskee työntekijän oikeuksia ja toinen yhdenvertaisuutta työelämässä.

Työsopimuslaki velvoittaa työnantajaa kohtelemaan työntekijöitään tasapuolisesti. Palkka maksetaan vähintään työehtosopimuksen mukaisena ja jos sellaista ei ole, vähintään määrittelemättömän "vähimmäispalkan" verran.

Yhdenvertaisuuslaki on sekä oikein- että väärinpäin luettuna samansisältöinen. Pääsäännön mukaan työntekijät ovat yhdenvertaisia ja viranomaisen velvollisuus on edistää sen toteutuminen. Lain 2. luku koskee yhdenvertaisuuden edistämistä, 3. luku syrjintäkieltoa. Selkosuomeksi nekin on kirjoitettu.

Sakari Timonen kirjoittaa tämän päivän blogissaan palkattoman työn ilosta: on käsittämätöntä miten joku voi olla kelvollinen tekemään työtä, mutta kelvoton saamaan työstään palkkaa. Hän viittaa kirjoituksessaan tapaukseen, jossa työntekijöitä välittävä yritys hakee palvelukseensa reipasta ja asiakaspalveluhenkistä HR-harjoittelijaa, jolle ei makseta palkkaa. Tätä edeltävässä blogissaan hän kirjoitti hikipajojen onnelasta. Mielenterveyskuntoutujille maksetaan työstä 12 euron päiväkorvaus.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat vääntäneet minulle rautalangasta selityksiä miksi kuntoutuville ei tarvitse maksaa palkkaa. Likimain samoilla rautalankamalleilla on vakuuteltu työharjoittelun suurta merkitystä. Niin suuri se muka on, ettei siitä tarvitse maksaa palkkaa. Onko se jopa niin suuri, että pian harjoittelijat joutuvat maksamaan työnantajalle? Nähtäväksi jää, enkä ihmettelisi jos näin kävisi.

Oikein sydäntä lämmittää kun kuuntelee palkattoman työn kannattajia. Palkatonta työtä tarjoavat työnantajat ovat hyvällä asialla. Niitä välittävät kunnan virkamiehet samoin. Palkatonta työtä vastustavat ovat pahiksia.

Takaisin lainsäädäntöön. Sanonta lukee kuin piru raamattua, tarkoittaa lukutapaa, jossa suurennuslasilla haetaan vain omaa näkökantaa puoltavat kohdat. Kun niitä ei löydy ja kun porsaanreiätkin ovat liian pieniä, perusteellaan tulkintaa epämääräisellä lakiakin korkeammalla moraalilla.

Luetaan ja tulkitaan lakeja miten tahansa, juuri tässä asiassa jää käteen vain yksi kysymys - se jonka Sakari Timonen jo esitti: miten joku voi olla kelvollinen tekemään työtä, mutta kelvoton saamaan työstään palkkaa? No siten, että lukee lakia kuin piru lukee raamattua.

]]>
0 Kuntouttava työtoiminta Kuntoutuminen Perustuslaki Työsopimus Wed, 14 Oct 2015 08:23:20 +0000 Thomas Elfgren http://thomaselfgren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204750-kun-piru-lukee-raamattua
Purkaako työnantajien karenssi toisen henkilön palkkaamiselle samaan tehtävään? http://vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189516-purkaako-tyonantajien-karenssi-toisen-henkilon-palkkaamiselle-samaan-tehtavaan <p>Kun työllisyysaste laskee, käy aina vain ilmeisemmäksi, että työnhakijoista löytyisi irtisanotun henkilön tilalle se paremmin yrityksen tarpeita vastaava osaaja - vaikka heti irtisanomisten jälkeen.<br /><br />Olisiko aika kyseenalaistaa työllistymisen esteeksi muodostuneen lainsäädännön mielekkyyttä? Pitäisikö purkaa ne karenssiajat, jotka työsopimuslaki asettaa&nbsp;työnantajille, koskien&nbsp;uuden henkilön palkkaamista vastaaviin tehtäviin kuin mistä työntekijä/-tekijöitä on irtisanottu?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun työllisyysaste laskee, käy aina vain ilmeisemmäksi, että työnhakijoista löytyisi irtisanotun henkilön tilalle se paremmin yrityksen tarpeita vastaava osaaja - vaikka heti irtisanomisten jälkeen.

Olisiko aika kyseenalaistaa työllistymisen esteeksi muodostuneen lainsäädännön mielekkyyttä? Pitäisikö purkaa ne karenssiajat, jotka työsopimuslaki asettaa työnantajille, koskien uuden henkilön palkkaamista vastaaviin tehtäviin kuin mistä työntekijä/-tekijöitä on irtisanottu?

]]>
5 http://vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189516-purkaako-tyonantajien-karenssi-toisen-henkilon-palkkaamiselle-samaan-tehtavaan#comments Kilpailutekijät Työmarkkinoiden jäykkyys Työmarkkinoiden pelisäännöt Työsopimus Thu, 12 Mar 2015 05:52:57 +0000 Petri Muinonen http://vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/189516-purkaako-tyonantajien-karenssi-toisen-henkilon-palkkaamiselle-samaan-tehtavaan
Työsuhde ilman työtä http://iivonenpaivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186820-tyosuhde-ilman-tyota <p>Jos sinulla on nollatyösopimus, et välttämättä tiedä montako tuntia sinulla on seuraavalla työvuorolistalla töitä. Nollatyösopimuksille on yhteistä työaikaa ja työntekoa koskevien ehtojen väljyys ja joustavuus.&nbsp;</p><p>Tällaiset sopimukset voivat olla hyödyllisiä työnantajille, koska ne tuovat joustoa. Sopimus jättää kuitenkin työntekijän ilman suojaa ja tuo ongelmia muun muassa siinä milloin työntekijä katsotaan tulevan työttömäksi. Vaikka työtunteja ei tarjottaisi, on työsopimus kuitenkin yhä voimassa ja sen purkamisesta voi joutua karenssiin.&nbsp;</p><p>Työntekijöiden näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää on huolehtia siitä, että oikeus lainmukaisiin ja kohtuullisiin työehtoihin toteutuu myös nollatyösopimuksissa. &nbsp;</p><p>Tarve nollatyösopimukselle voi syntyä myös työntekijän aloitteesta, joista esimerkkinä opiskelijat ja eläkeläiset, joille joustavat työajat usein sopivat kiinteitä työaikoja paremmin. Nollatyösopimus on ongelmallinen myös siinä mielessä että se mahdollistaa sairausajan palkan maksamisen ja palkallisen vuosiloman antamisen kierron. Toimeentulonsa turvaamiseksi työntekijät ovat enemminkin halunneet tehdä töitä kuin pitää heille kertynyttä vuosilomaa.&nbsp;</p><p>Nollatyösopimukset aiheuttavat työntekijöille epävarmuutta, työsuhteeseen ja sosiaaliturvaan liittyvien etuuksien menetystä ja toimeentulo-ongelmia. Nollatyösopimuksella työskentelevällä on oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan niiltä ajoilta, jolloin työtunnit jäävät vähäisiksi. Sen sijaan työttömyysturvaetuuksien maksamiselle asetettava karenssiaika voi nollatyösopimuksen perusteella työskentelevälle työntekijälle olla joissain tilanteissa kohtuuton.&nbsp;</p><p>Karenssi asetetaan lähtökohtaisesti silloinkin, kun työntekijä päättää nollatyösopimukseen perustuvan työsuhteen, vaikka työtä ei olisi sopimuksen mukaan tarjottu pitkään aikaan.&nbsp;</p><p>Työsopimukset eivät saa aiheuttaa työntekijöille epävarmuutta, työsuhteeseen ja sosiaaliturvaan liittyvien etuuksien menetystä tai toimeentulo-ongelmia, siksi nollasopimuksien osalta tarvitaan muutos parempaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos sinulla on nollatyösopimus, et välttämättä tiedä montako tuntia sinulla on seuraavalla työvuorolistalla töitä. Nollatyösopimuksille on yhteistä työaikaa ja työntekoa koskevien ehtojen väljyys ja joustavuus. 

Tällaiset sopimukset voivat olla hyödyllisiä työnantajille, koska ne tuovat joustoa. Sopimus jättää kuitenkin työntekijän ilman suojaa ja tuo ongelmia muun muassa siinä milloin työntekijä katsotaan tulevan työttömäksi. Vaikka työtunteja ei tarjottaisi, on työsopimus kuitenkin yhä voimassa ja sen purkamisesta voi joutua karenssiin. 

Työntekijöiden näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää on huolehtia siitä, että oikeus lainmukaisiin ja kohtuullisiin työehtoihin toteutuu myös nollatyösopimuksissa.  

Tarve nollatyösopimukselle voi syntyä myös työntekijän aloitteesta, joista esimerkkinä opiskelijat ja eläkeläiset, joille joustavat työajat usein sopivat kiinteitä työaikoja paremmin. Nollatyösopimus on ongelmallinen myös siinä mielessä että se mahdollistaa sairausajan palkan maksamisen ja palkallisen vuosiloman antamisen kierron. Toimeentulonsa turvaamiseksi työntekijät ovat enemminkin halunneet tehdä töitä kuin pitää heille kertynyttä vuosilomaa. 

Nollatyösopimukset aiheuttavat työntekijöille epävarmuutta, työsuhteeseen ja sosiaaliturvaan liittyvien etuuksien menetystä ja toimeentulo-ongelmia. Nollatyösopimuksella työskentelevällä on oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan niiltä ajoilta, jolloin työtunnit jäävät vähäisiksi. Sen sijaan työttömyysturvaetuuksien maksamiselle asetettava karenssiaika voi nollatyösopimuksen perusteella työskentelevälle työntekijälle olla joissain tilanteissa kohtuuton. 

Karenssi asetetaan lähtökohtaisesti silloinkin, kun työntekijä päättää nollatyösopimukseen perustuvan työsuhteen, vaikka työtä ei olisi sopimuksen mukaan tarjottu pitkään aikaan. 

Työsopimukset eivät saa aiheuttaa työntekijöille epävarmuutta, työsuhteeseen ja sosiaaliturvaan liittyvien etuuksien menetystä tai toimeentulo-ongelmia, siksi nollasopimuksien osalta tarvitaan muutos parempaan.

]]>
4 http://iivonenpaivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186820-tyosuhde-ilman-tyota#comments Nollasopimukset Työsopimus Työsuhde Työttömyys Työttömyysturva Wed, 11 Feb 2015 12:31:38 +0000 Päivi Iivonen http://iivonenpaivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/186820-tyosuhde-ilman-tyota
Työntekijän vuosiloman määräytymisperustetta voisi yksinkertaistaa http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183199-tyontekijan-vuosiloman-maaraytymisperustetta-voisi-yksinkertaistaa <p>Moni työntekijä on varmasti hämmästellyt nykyisten vuosilomiensa määräytymisperusteiden monimutkaisuutta. Asiasta säädetään nykyisellään <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050162">vuosilomalaissa 162/2005</a>, jossa on hyvin tarkkaan eroteltuina lomakaudet, täydet lomanmääräytymiskuukaudet, lomarahat ja poikkeukset, jolloin myös lauantait, jotka eivät normaalisti ole olleet yleisiä työpäiviä enää pitkään aikaan, kuluttavat ansaittuja vuosilomapäiviä, jos niitä pidetään täysinä viikkoina.</p><p>Libertaari ratkaisu tällaisen hankalan lainsäädännön ongelmiin olisi loma-aikojen jättäminen vapaasti sovittaviksi, jolloin joillakin työpaikoilla voitaisiin päätyä malleihin, jossa kaikki työntekijän työsuhde-etuudet annettaisiin palkkana ja kaikki anotut lomat palkattomina. Tällöin lomarahojen ja loma-ajan palkkojen puutetta voitaisiin korvata yksinkertaisesti korottamalla palkkaa nykytasoltaan tietyllä kertoimella, mutta uudistus olisi monessa mielessä hankala, koska se vaatisi myös verolainsäädännön muutoksia ja tekee suuria olettamia työntekijöiden &quot;rationaalisuudesta&quot; säästää rahat juuri lomakauttaan varten, jolloin palkanmaksu katkeaisi. Malli lisäisi myös riskiä siitä, että työntekijät poltettaisiin loppuun liian vähillä vapaa-ajoilla. Tämä kallistaa vaa&#39;an omalta osaltani pois tästä liian pelkistetystä mallista, vaikka uskon, että kannattajiakin vapaalle sopimiselle varmasti on.</p><p>Itse esitän, että vuosilomalain voisi säilyttää, mutta määräytymisperusteen muuttaa niin, että tiettyä työtuntimäärää kohden saa yhden tunnin palkallista vapaata, jolloin lomaoikeus kertyisi tasaisesti riippumatta siitä, mikä aika vuodesta on. Kun nykyisellään työntekijä saa karkeasti kaksi tai kaksi ja puoli lomapäivää &quot;täyttä lomanmääräytymiskuukautta&quot; kohden realisoituvaksi huhtikuun alussa riippuen siitä, onko ollut samalla työnantajalla vuoden tai alle vuoden töissä, tarkoittaa tämä karkeasti sitä, että noin 1800 tehtyä työtuntia kohden ansaitsee noin 200 vapaata tuntia. Jos lomaraha poistettaisiin ja korvattaisiin lisävapaalla tai tehtäisiin joitakin yksinkertaistuksia, joissa pyhiä ei koskaan laskettaisi lomanmääräytymisajaksi, voitaisiin päätyä esimerkiksi sellaiseen suhdelukuun, että yhtä täyttä 8-tuntista työpäivää kohden myönnettäisiin 1 vapaa palkallinen tunti, pidemmän työuran tehneillä mahdollisesti työehtosopimuksen perusteella enemmänkin. Vuosilomalaki ainakin tulisi ymmärrettävämmäksi ja lyhenisi nykyisestä murto-osaansa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Moni työntekijä on varmasti hämmästellyt nykyisten vuosilomiensa määräytymisperusteiden monimutkaisuutta. Asiasta säädetään nykyisellään vuosilomalaissa 162/2005, jossa on hyvin tarkkaan eroteltuina lomakaudet, täydet lomanmääräytymiskuukaudet, lomarahat ja poikkeukset, jolloin myös lauantait, jotka eivät normaalisti ole olleet yleisiä työpäiviä enää pitkään aikaan, kuluttavat ansaittuja vuosilomapäiviä, jos niitä pidetään täysinä viikkoina.

Libertaari ratkaisu tällaisen hankalan lainsäädännön ongelmiin olisi loma-aikojen jättäminen vapaasti sovittaviksi, jolloin joillakin työpaikoilla voitaisiin päätyä malleihin, jossa kaikki työntekijän työsuhde-etuudet annettaisiin palkkana ja kaikki anotut lomat palkattomina. Tällöin lomarahojen ja loma-ajan palkkojen puutetta voitaisiin korvata yksinkertaisesti korottamalla palkkaa nykytasoltaan tietyllä kertoimella, mutta uudistus olisi monessa mielessä hankala, koska se vaatisi myös verolainsäädännön muutoksia ja tekee suuria olettamia työntekijöiden "rationaalisuudesta" säästää rahat juuri lomakauttaan varten, jolloin palkanmaksu katkeaisi. Malli lisäisi myös riskiä siitä, että työntekijät poltettaisiin loppuun liian vähillä vapaa-ajoilla. Tämä kallistaa vaa'an omalta osaltani pois tästä liian pelkistetystä mallista, vaikka uskon, että kannattajiakin vapaalle sopimiselle varmasti on.

Itse esitän, että vuosilomalain voisi säilyttää, mutta määräytymisperusteen muuttaa niin, että tiettyä työtuntimäärää kohden saa yhden tunnin palkallista vapaata, jolloin lomaoikeus kertyisi tasaisesti riippumatta siitä, mikä aika vuodesta on. Kun nykyisellään työntekijä saa karkeasti kaksi tai kaksi ja puoli lomapäivää "täyttä lomanmääräytymiskuukautta" kohden realisoituvaksi huhtikuun alussa riippuen siitä, onko ollut samalla työnantajalla vuoden tai alle vuoden töissä, tarkoittaa tämä karkeasti sitä, että noin 1800 tehtyä työtuntia kohden ansaitsee noin 200 vapaata tuntia. Jos lomaraha poistettaisiin ja korvattaisiin lisävapaalla tai tehtäisiin joitakin yksinkertaistuksia, joissa pyhiä ei koskaan laskettaisi lomanmääräytymisajaksi, voitaisiin päätyä esimerkiksi sellaiseen suhdelukuun, että yhtä täyttä 8-tuntista työpäivää kohden myönnettäisiin 1 vapaa palkallinen tunti, pidemmän työuran tehneillä mahdollisesti työehtosopimuksen perusteella enemmänkin. Vuosilomalaki ainakin tulisi ymmärrettävämmäksi ja lyhenisi nykyisestä murto-osaansa.

]]>
0 http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183199-tyontekijan-vuosiloman-maaraytymisperustetta-voisi-yksinkertaistaa#comments Loma Työsopimus Mon, 29 Dec 2014 14:36:21 +0000 Mikko Nummelin http://mikkonummelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/183199-tyontekijan-vuosiloman-maaraytymisperustetta-voisi-yksinkertaistaa
SDP lupaa kieltää tuhansien työmahdollisuudet lailla http://sallamaaritmarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180874-sdp-lupaa-kieltaa-tuhansien-tyomahdollisuudet-lailla <p>Palkansaajien edunvalvojaksi profiloitunut SDP asettui kynnyskysymyksen asettelussa leikkaamaan suomalaisesta työstä. <a href="http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/61415-rinne-sukupuolten-palkkaero-kutistettava-10-prosenttiin">SDP lopettaa niin sanotut nollatyösopimukset</a>, jos puolue on seuraavassa hallituksessa, lupaa puolueen puheenjohtaja Antti Rinne.</p><p>Nollatyösopimuksissa työntekijä sitoutuu tekemään työtä nollasta tunnista ylöspäin, ja työnantaja voi lopettaa palkanmaksun heti ilman irtisanomista tai yt-neuvotteluja, lausui Antti Rinne SDP:n puoluevaltuustossa Kotkassa.</p><p>Nollatyösopimus on palkansaajaliittojen muotoilema nimike erikseen työhönkutsuttavan solmimasta työsopimuksesta. Sopimus on käytännössä lainsuojaton, sillä siitä ei ole mainintaa työsopimuslaissa. Rinteen mainitsema sopimuksen purku on palkansaajankin näkökulmasta yhtä joustava. Kun vakituista työtä löytyy voi hän irtisanoa sopimuksensa välittömästi. Täytyy silti muistaa, että yrityksen kasvaessa, on erikseen töihinkutsuttavat ensimmäisiä, jotka yritys voi vakinaistaa. Tämä asettaa heidät parempaan asemaan suhteessa vuokratyöntekijöihin.</p><p>Tämä instrumentti on työmarkkinoilla laajasti käytetty ja työtä on ehdottomasti suojeltava myös tulevalla hallituskaudella. Erikseen työhönkutsuttavien työsopimus tarjoaa työllistymismahdollisuuden osatyökykyisille, opiskelijoille, pitkäaikaistyöttömille ja kodinhoidontuella lapsiaan kotona hoitaville.</p><p>Erikseen työhönkutsuttavien sopimus neuvotellaan aina molempia osapuolia tyydyttäväksi. Täyskielto estäisi myös sopimukset, jossa työntarjoaja maksaa palkansaajalle vapaa-ajalla vietetystä varallaoloajasta. Varallaoloajasta on maksettava työlainsäädännön mukaisesti, palkka vähintään neljän tunnin tehdystä päivätyöstä.</p><p>Työntarjoajille, yrittäjille se mahdollistaa epäsäännöllisen lisätyön teettämisen ja yrityksen kasvun. Esimerkiksi kuluttajasektorilla toimivan kotisiivousyrittäjän mahdollisuus palkata ensimmäinen kokopäiväinen työntekijä ilman kohtuutonta yrittäjäriskiä on erittäin pieni. Jokainen tehty työtunti Suomeen korjaa meidän rajua kestävyysvajettamme.</p><p>Työ on parasta sosiaaliturvaa. Nollatyösopimuksen kieltämisen sijaan osa-aikaisen palkansaajan tilannetta pitää helpottaa nostamalla opintotuen ja työttömyyskorvauksen tulorajoja ja joustavoittaa siirtyminen kokopäiväiseen työelämään. Lisäksi mainittu sopimusmuoto on kirjattava työsopimuslakiin ja sille on määriteltävä väärinkäyttöä ehkäisevät rajat.<br /><br />Työ luo mahdollisuuksia ja sen tekemisestä sekä teettämisestä on aina tehtävä kannustavaa ja jokaiselle mahdollista.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Palkansaajien edunvalvojaksi profiloitunut SDP asettui kynnyskysymyksen asettelussa leikkaamaan suomalaisesta työstä. SDP lopettaa niin sanotut nollatyösopimukset, jos puolue on seuraavassa hallituksessa, lupaa puolueen puheenjohtaja Antti Rinne.

Nollatyösopimuksissa työntekijä sitoutuu tekemään työtä nollasta tunnista ylöspäin, ja työnantaja voi lopettaa palkanmaksun heti ilman irtisanomista tai yt-neuvotteluja, lausui Antti Rinne SDP:n puoluevaltuustossa Kotkassa.

Nollatyösopimus on palkansaajaliittojen muotoilema nimike erikseen työhönkutsuttavan solmimasta työsopimuksesta. Sopimus on käytännössä lainsuojaton, sillä siitä ei ole mainintaa työsopimuslaissa. Rinteen mainitsema sopimuksen purku on palkansaajankin näkökulmasta yhtä joustava. Kun vakituista työtä löytyy voi hän irtisanoa sopimuksensa välittömästi. Täytyy silti muistaa, että yrityksen kasvaessa, on erikseen töihinkutsuttavat ensimmäisiä, jotka yritys voi vakinaistaa. Tämä asettaa heidät parempaan asemaan suhteessa vuokratyöntekijöihin.

Tämä instrumentti on työmarkkinoilla laajasti käytetty ja työtä on ehdottomasti suojeltava myös tulevalla hallituskaudella. Erikseen työhönkutsuttavien työsopimus tarjoaa työllistymismahdollisuuden osatyökykyisille, opiskelijoille, pitkäaikaistyöttömille ja kodinhoidontuella lapsiaan kotona hoitaville.

Erikseen työhönkutsuttavien sopimus neuvotellaan aina molempia osapuolia tyydyttäväksi. Täyskielto estäisi myös sopimukset, jossa työntarjoaja maksaa palkansaajalle vapaa-ajalla vietetystä varallaoloajasta. Varallaoloajasta on maksettava työlainsäädännön mukaisesti, palkka vähintään neljän tunnin tehdystä päivätyöstä.

Työntarjoajille, yrittäjille se mahdollistaa epäsäännöllisen lisätyön teettämisen ja yrityksen kasvun. Esimerkiksi kuluttajasektorilla toimivan kotisiivousyrittäjän mahdollisuus palkata ensimmäinen kokopäiväinen työntekijä ilman kohtuutonta yrittäjäriskiä on erittäin pieni. Jokainen tehty työtunti Suomeen korjaa meidän rajua kestävyysvajettamme.

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Nollatyösopimuksen kieltämisen sijaan osa-aikaisen palkansaajan tilannetta pitää helpottaa nostamalla opintotuen ja työttömyyskorvauksen tulorajoja ja joustavoittaa siirtyminen kokopäiväiseen työelämään. Lisäksi mainittu sopimusmuoto on kirjattava työsopimuslakiin ja sille on määriteltävä väärinkäyttöä ehkäisevät rajat.

Työ luo mahdollisuuksia ja sen tekemisestä sekä teettämisestä on aina tehtävä kannustavaa ja jokaiselle mahdollista.

]]>
16 http://sallamaaritmarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180874-sdp-lupaa-kieltaa-tuhansien-tyomahdollisuudet-lailla#comments Opiskelija Työllisyys Työsopimus Wed, 26 Nov 2014 11:23:30 +0000 Sallamaarit Markkanen http://sallamaaritmarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180874-sdp-lupaa-kieltaa-tuhansien-tyomahdollisuudet-lailla